VF_clock_rgb 2020-11-09 Lukemisaika: 5 min
Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoiden eri toimijat

Lataa PDF-tiedosto

Suomen vuotuinen sähkönkulutus on noin 86 terawattituntia. Kun se jaetaan asukasluvulla, jokaisen suomalaisen osuudeksi jää noin 15 000 kilowattituntia. Jotta saisimme tarvitsemamme sähkön oikeaan aikaan, tarvitaan ympärivuorokautista yhteistyötä sähkömarkkinoiden eri toimijoiden välillä.

Joka päivä, joka tunti ja joka minuutti tuotetaan ja kulutetaan sähköä. Koska sähköä ei voi varastoida samalla tavalla kuin esimerkiksi elintarvikkeita tai muita kulutustarvikkeita, tarvitaan tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä, jotta sähköä saadaan toimistoihin ja teollisuudelle – tarvittava määrä ja silloin kun sitä tarvitaan. Mutta kuinka tämä yhteistyö tapahtuu?

Sähkö tuotetaan

Suomen sähköntuotanto on käynnissä vuorokauden ympäri, jotta yhteiskunnan jatkuva tarve saadaan täytetyksi. Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti usealla eri energialähteellä ja tuotantomuodolla. Tärkeimmät sähköntuotannon energialähteet ovat ydinvoima, vesivoima, kivihiili, maakaasu ja puupolttoaineet. Tuulivoiman osuus on vielä varsin pieni, mutta se on kasvanut selvästi viime vuosina. 

Suomen energiantuotanto koostuu noin 120 sähköä tuottavasta yrityksestä ja noin 400 voimalaitoksesta, joista yli puolet on vesivoimalaitoksia. Maamme sähköntuotanto on moneen muuhun Euroopan maahan nähden varsin hajautettua. Monipuolinen ja hajautettu sähkön tuotantorakenne lisää sähkön hankinnan varmuutta.

Lue myös blogi Näin toimivat sähkömarkkinat Suomessa saadaksesi kokonaisvaltaisen käsityksen siitä, miten energiamarkkinat käytännössä toimivat.

 

Sähkön kaksi tietä sähkön käyttäjälle – fyysinen ja taloudellinen

Jotta sähkö tavoittaisi sähkön käyttäjät, se pitää siirtää tuottajien laitoksista kaikkiin Suomen osiin. Tämä sähkön fyysinen siirtäminen tapahtuu sähköverkossa. Suomen  sähköverkko koostuu kolmesta osasta – kantaverkosta, suurjännitteisistä jakeluverkoista ja jakeluverkoista. 

Sähkön käyttäjä ei voi valita sähköverkkoyhtiötä, vaan hänellä on aina sopimus sen toimijan kanssa, joka omistaa alueen verkon. Sen sijaan käyttäjä voi valita, miltä sähkönmyyntiyhtiöltä ostaa sähkön. Sähköntuottajat myyvät sähkönsä, usein sähköpörssin kautta, sähkönmyyntiyhtiöille, jotka puolestaan myyvät sen edelleen sähkön käyttäjille.

Kysyntä ja tarjonta määräävät hinnan

Ruotsilla, Norjalla, Suomella ja Tanskalla on 1990-luvulta ollut yhteiset sähkömarkkinat, joissa hinnat määräytyvät Nord Pool -sähköpörssissä. Hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan, toisin sanoen tarvittavan sähkön määrän ja tuotetun sähkön määrän suhteen perusteella. Sen vuoksi esimerkiksi hinta on halvempi yöllä, kun sähköä käytetään vähemmän. Myös sää ja tuuli voivat vaikuttaa hintoihin. Kylmällä sähkön kysyntä kasvaa ja hinnat nousevat. Myös Nasdaq Commodities -kaupankäyntipaikassa on pitkäaikaisen sähkökaupan markkina, jossa toimijat voivat varmistaa sähkön hinnan useiksi vuosiksi eteenpäin. Sähkön käyttäjä voi valita useista erityyppisistä sähkösopimuksista – vaihtuva hinta, määräaikainen sopimus tai näiden yhdistelmä. 

Lue lisää Nord Pool -sähköpörssistä ja siitä, miten hinta pohjoismaiden sähkömarkkinoilla määräytyy.

Thanet_wind_farm_21_small (kopia)

Tasapaino verkossa

Jotta järjestelmä toimisi, sähköä pitää joka hetki tuottaa yhtä paljon kuin sitä käytetään. Fingrid on vastuussa Suomen sähköjärjestelmästä, ja sen tehtävänä on varmistaa, että tuotannon ja kulutuksen välillä vallitsee aina tasapaino koko maassa. Taajuuden sähköverkossa pitää aina olla 50 Hz, koska Suomessa sähköllä käyvät laitteet on suunniteltu tuota taajuutta varten. Jos tuotanto ylittää kulutuksen, sähköverkon taajuus kasvaa, ja jos kulutus ylittää tuotannon, taajuus pienenee. Tuolloin tuotantoa pitää nopeasti vähentää tai lisätä, jotta tasapaino saadaan palautettua.

Tasevastuu

Sähkönmyyjät ovat lain mukaan velvollisia toimittamaan yhtä paljon sähköä kuin heidän asiakkaansa käyttävät – yksinkertaisesti varmistamaan, että tuotannon ja kulutuksen välillä on tasapaino ja sähköverkossa säilyy 50 Hz:n taajuus. Tätä kutsutaan tasevastuuksi. Sähkönmyyjät voivat vastata tasevastuusta itse, tai luovuttaa vastuun toiselle yhtiölle. Tasevastuusta vastaava suunnittelee tuotantonsa kulutusennusteiden mukaan ja esimerkiksi ostamalla sähköä Nord Pool -sähköpörssistä. Säällä on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon sähköä tuotetaan ja kulutetaan. Tuulisena ja aurinkoisena päivänä esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa, ja kylmänä ja pimeänä talvipäivänä kulutetaan enemmän sähköä kuin lämpimänä kesäpäivänä.  

Yhteenveto

Jotta saamme tarvitsemamme sähkön, silloin kun sitä tarvitaan, vaaditaan tiivistä yhteistyötä vuorokauden ympäri sähkömarkkinoiden eri toimijoiden eli sähköntuottajien, sähköverkkoyhtiöiden ja sähkönmyyntiyhtiöiden välillä. Sähköntuotanto on käynnissä vuorokauden ympäri yhteiskunnassa jatkuvasti vallitsevan tarpeen tyydyttämiseksi ja sähköä siirretään sähkön käyttäjille sähköverkossa. Kysyntä ja tarjonta määräävät sähkön hinnan ja kauppaa käydään Nord Pool -sähköpörssissä. Jotta järjestelmä toimisi, sähköä pitää aina tuottaa yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Vastuu siitä, että näin tapahtuu, on sähkönmyyjällä, ja Fingrid valvoo tasapainoa verkossa. 

Tiesitkö että sähkökauppaan liittyy lukuisia riskejä? Lue blogimme Sähkökaupan riskeistä ja opi mitkä 8 riskiä sinun tulee ottaa huomioon yrityksen sähkön hankinnassa. 

Vattenfall Sähkömarkkinat - sähkön käyttäjän perusopas

Lataa artikkeli PDF:nä

Haluatko tallentaa tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alla olevasta painikkeesta, niin saat sen suoraan sähköpostiisi.

Opi kaikki mitä sinun tarvitsee tietää Suomen sähkömarkkinoista.

Lataa opas