Säästöä ja tuloa – kysyntäjousto on yrityksille fiksu veto - Energy Plaza

Säästöä ja tuloa – kysyntäjousto on yrityksille fiksu veto

Jos yritys voi tarpeen tullen säätää sähkönkulutustaan, se voi sekä pienentää sähkölaskuaan että ansaita rahaa. Vattenfallin asiakas ja asiantuntija kertovat, miksi kysyntäjousto kannattaa.

Sähkö on kemikaalivalmistaja AkzoNobelille kustannusnäkökulmasta tärkein raaka-aine. Elektrolyysiprosessissa natriumkloridi hajotetaan sähkövirran avulla, joten sähkölaskua ei makseta kolikoilla.

Nyt yrityksen tavoitteena on saada aikaan merkittäviä säästöjä kysyntäjouston avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sähkönkäytön siirtoa kulutus- ja hintapiikeistä edullisempiin ajankohtiin tai muuta muutosta sähkön käytössä tuotantovajeen tai ylijäämän vuoksi. Kysyntäjoustoa hyödyntävät yritykset siis kykenevät reagoimaan nopeasti sähköjärjestelmän heilahduksiin.

Oulun tehtaan tuotantopäällikkö Jarkko Taskila kertoo, että kun tehdasta ei ajeta täydellä kapasiteetilla, sähkötehoa on mahdollista säätää tarpeen mukaan. Säätö tehdään automatiikan avulla, eli prosessi mukautuu sähköverkon tarpeisiin, jos se on tuotantotaso huomioiden mahdollista.

– Tämän pitäisi olla win-win-tilanne, koska me saamme sähköstä aiheutuvia kustannuksia laskettua myymällä markkinalle säätötehoa, ja samalla autamme tasapainottamaan sähköverkkoa, Taskila kuvailee.

AkzoNobelin on määrä liittyä kysyntäjoustojärjestelmään testausten jälkeen. Ensin prosessia kokeillaan jollakin tietyllä säätötehomäärällä, ja päätökset jatkosta tehdään tulosten perusteella.

– Jos järjestelmä vaikuttaa toimivalta, mietimme mahdollisesti säätötehon kasvattamista, Taskila arvelee.

 

Joustavuus on rahanarvoinen kyky

Kysyntäjousto ei ole uusi idea sähkömarkkinoilla. Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos kertoo, että kysyntäjoustopilotteja on ollut jo pitkään, mutta vasta viime vuosina on syntynyt kaupallinen markkina. Keskeinen toimija Suomessa on Fingrid, joka vastaa sähkön siirrosta koko maan kantaverkossa ja tarjoaa markkinapaikan nopealle kysynnän joustolle.

Ansaintamalli riippuu yrityksen järjestelmästä sekä markkinasta, jota yritys hyödyntää. Hitaimmillaan yritys voi suunnitella tuotantoaan vuorokauden eteenpäin kuluttajillekin tuttujen seuraavan päivän tuntihintojen perusteella.

Yritys voi myös hyödyntää nopeammin toimivia markkinoita. Seuraava askel päivää ennen tehtävästä kaupasta on päivän sisäinen kauppa, jota käydään sähkömarkkinoiden ostajien ja myyjien kesken.

Kohti nopeampaa reagointiaikaa ja lyhempiä säätöjaksoja siirryttäessä vaihtoehtona ovat Fingridin tarjoamat markkinapaikat, joiden skaala ulottuu manuaalisesti aktivoituvista häiriöreserveistä aina sekuntien viiveellä toimiviin automaattisiin taajuudenhallintareserveihin.

– Monenlaiselle joustokyvylle on kysyntää. Yrityksen kannattaakin huolellisesti analysoida, mille markkinoista sen joustokyky parhaiten soveltuu ja millä markkinalla se saa joustokyvystään parhaan hinnan, Lindroos neuvoo.

Seurauksena voi olla sekä säästettyä rahaa sähkölaskussa että Fingridin maksamia korvauksia reservimarkkinoille osallistumisesta. Sähkömarkkinoilla tämä puolestaan tarkoittaa joustavuutta, josta kannattaakin maksaa.

– Tehon hetkellinen alassäätö on monissa tapauksissa paljon halvempaa kuin varavoimalan käynnistäminen, Lindroos sanoo.

 

Myös ympäristö kiittää

Säästöjen lisäksi kysyntäjousto on toki ympäristöystävällinen valinta, ja se voi auttaa niin energiayhtiöitä kuin reserviin kuuluvia yrityksiä saavuttamaan päästöjen vähentämiselle asetettuja tavoitteita.

Ajurina muutokselle on se, että fossiilisia polttoaineita pyritään korvaamaan uusiutuvilla energianlähteillä esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen noudattamiseksi. Myös Vattenfall haluaa olla täysin fossiilivapaa yhden sukupolven kuluessa.

Tuuli- ja aurinkoenergia ovat kuitenkin fossiilisia vaihtoehtoja joustamattomampia, eli piikit tuotannossa ja kulutuksessa eivät välttämättä kohtaa. Siksi on järkevää kannustaa yrityksiä ajoittamaan energiankäyttöään hetkiin, jolloin sitä on runsaasti saatavilla, ja vastaavasti vähentämään käyttöään, jos energiaa on tarjolla vähän.

Kysyntäjousto on tuottoisa yrityksille sekä yritysryhmille, jotka yhdistävät oman kulutuksensa ja tuotantonsa. Kuluttajille suunnatut mekanismit ovat vasta kehittymässä.

– Kuluttajien osallistaminen vaatii kuitenkin sähkönkulutusten yhdistämistä, jotta kuluttajajoukko vastaisi esimerkiksi yhtä vesivoimalaitosta tai suurta tuotantoprosessia, Lindroos selittää.

Alkuvaiheessa reserviin osallistuminen vaatii yleensä yritykseltä investointeja automaatioon. Lindroosin mukaan asiantuntevat sähköyhtiöt neuvovat yrityksiä oikeanlaisten teknisten ratkaisujen etsimisessä ja liittämisessä markkinaan.

 

Kiinnostaako kysyntäjousto? Ota yhteyttä Vattenfallin asiantuntijoihin, jotka auttavat löytämään yrityksellesi sopivia vaihtoehtoja ja teknisiä ratkaisuja.

Twitter Linkedin