Usea uusi EU-direktiivi astuu voimaan tänä vuonna. Niiden tavoitteena on vahvistaa yritysten kestävän kehityksen työtä ja luoda vertailukelpoisempaa ja laadukkaampaa raportointia. Käymme läpi joitakin keskeisiä käsitteitä, ja mitä ne merkitsevät.
CSRD
CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive, on uusi säännöstö, joka alkaa koskea suurempia yrityksiä jo tänä vuonna. CSRD on osa EU:n kestävän kasvun strategiaa, ja direktiivin tavoitteena on luoda kattavampi, vertailukelpoinen ja laadukas kestävän kehityksen raportointi. CSRD asettaa yrityksille suuren vastuun tarkastella alihankkija- ja asiakassuhteitaan sen varmistamiseksi, että koko arvoketju täyttää uudet kestävyysvaatimukset. Direktiivi merkitsee myös, että kestävän kehityksen raportointi tulee oleelliseksi osaksi toimintakertomusta ja luo selvemmän yhteyden taloudellisen raportoinnin ja kestävän kehityksen raportoinnin välille.
ESRS
ESRS, European Sustainability Reporting Standards, hyväksyttiin Euroopan komission toimesta 31. heinäkuuta 2023, ja se on uusi EU-standardi suuryritysten kestävän kehityksen raportoinnille. Tarkoituksena on lisätä läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta siitä, miten yritykset vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön, mutta myös siitä, miten kestävyyskysymykset vaikuttavat toimintaan.
Miten CSRD ja ESRS liittyvät yhteen? CSRD määrää, että kestävyydestä tulee raportoida ja ESRS kuvaa, mitä ja miten se tulee raportoida.
CSDDD
CSDDD tai CS3D, kuten sitä myös kutsutaan, tulee sanoista Corporate Sustainability Due Diligence Directive. Se on täydennys CSRD:lle ja pyrkii tiukentamaan vastuuta ihmisoikeuksista ja ympäristön huomioimisesta koko arvoketjussa EU:ssa toimiville yrityksille. CSDDD velvoittaa suuret yritykset muun muassa varmistamaan, että niiden liiketoimintamalli ja strategia ovat yhteensopivia Pariisin sopimuksen tavoitteen kanssa, rajoittamaan globaalia lämpenemistä 1,5 asteeseen ja varmistamaan, ettei ihmisoikeusrikkomuksia tapahdu missään vaiheessa yrityksen arvoketjuissa. Sääntörikkomuksista kansalliset viranomaiset voivat määrätä sakkoja jopa 5 prosenttia yrityksen globaalista liikevaihdosta.
CSRD, CSDDD ja ESRS astuvat voimaan:
- 2024 suurille yrityksille, jotka jo nyt kuuluvat Non Financial Reporting Directiven, NFRD:n piiriin.
- 2025 suurille yrityksille, jotka eivät aiemmin ole kuuluneet NFRD:n piiriin.
- 2026 pörssinoteeratuille pienille ja keskisuurille yrityksille.
- 2029 ei-eurooppalaisille yrityksille, joilla on suuri liikevaihto EU:ssa sijaitsevassa tytäryhtiössä.
EED
EED, Energiatehokkuusdirektiivi, on säädös, jonka tarkoituksena on vähentää energiankulutusta EU:ssa. Direktiivi edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot saavuttavat noin 12 prosentin energiansäästön vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi kolme prosenttia julkisten organisaatioiden omistamien rakennusten pinta-alasta on vuosittain uudistettava lähes nollaenergiarakennuksiksi. Jäsenvaltiot saavat itse päättää, miten ne täyttävät vaatimukset. Direktiivi merkitsee myös, että yritysten, jotka käyttävät yli 24 GWh, on otettava käyttöön energianhallintajärjestelmä, eli järjestelmä energiankäytön valvomiseksi, ohjaamiseksi ja parantamiseksi. Yritysten, joilla ei ole energianhallintajärjestelmää, mutta jotka viimeisen kolmen vuoden aikana ovat käyttäneet yli 2,8 GWh (10 TJ), on toteutettava energiakartoitus.
Scope 1, 2 ja 3
Scope 1, 2 ja 3 ovat luokituksia päästölähteiden tunnistamiseksi. Niitä käytetään usein osana yritysten kasvihuonekaasuraportointia, ja ne auttavat tunnistamaan, mistä päästöt tulevat. Käsitteitä Scope 1, 2 ja 3 käytetään sekä ESRS:ssä että GHG-protokollassa (Greenhouse Gas Protocol), joka on kansainvälisesti hyväksytty standardi yritysten ja organisaatioiden kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen ja raportointiin.
- Scope 1 -päästöt: Suorat päästöt, esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden polttamisesta yrityksen laitoksissa, ajoneuvoissa ja muussa laitteistossa tai maakaasun polttamisesta lämmitykseen ja yrityksen omien ajoneuvojen päästöt.
- Scope 2 -päästöt: Epäsuorat päästöt, jotka tulevat yrityksen ostamasta sähköstä, lämmöstä, viilennyksestä ja höyrystä. Nämä päästöt syntyvät yrityksen käyttämän energian tuotannosta.
- Scope 3 -päästöt: Kaikki epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät yrityksen arvoketjussa, mutta joita yritys ei suoraan hallitse. Näitä voivat olla päästöt toimittajilta tai tuotteiden käytöstä, ja ne voivat muodostaa 65–95 prosenttia yritysten kokonaisilmastovaikutuksesta.
EPD
EPD, Environmental Product Declaration, on ympäristötuoteseloste, joka perustuu suurelta osin elinkaarianalyysiin. Se on itsenäisesti varmennettu asiakirja, perustuen ISO 14025 -standardiin, joka tarjoaa läpinäkyvyyttä ja vertailee tietoja tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksista. Sitä käytetään laajalti monilla eri toimialoilla ja markkinoilla ympäri maailmaa, sekä yritysten kestävän kehityksen raportoinnissa että tuotteiden ympäristösuorituskyvyn viestinnässä asiakkaille ja muille sidosryhmille.
