Siirtyminen kestäviin energiaratkaisuihin edellyttää yhteistyötä. Kaikkea paikallisesta teollisuusyhteistyöstä, energiayhteisöistä, viranomaisista ja yrityksistä, jotka työskentelevät yhdessä uusiutuvan sähköntuotannon puolesta kansainväliseen yhteistyöhön ja ilmastotavoitteisiin.
Yritykset ja yksityishenkilöt ovat aikaisemmin olleet joko sähkön käyttäjiä tai tuottajia, mutta toimivat nykyään hieman molemmilla puolilla. Osa yrityksistä sijoittaa suoraan uusiutuvaan sähköntuotantoon. Toiset myyvät energiajoustoaan ja ohjaavat energiankulutustaan energiatehokkaammalla ja älykkäämmällä tavalla sopusoinnussa ympäristön kanssa. Tai ryhtyvät itse energiantuottajiksi ja voivat sekä ostaa että tuottaa omaa sähköään tai lämpöään.
Tästä yksi esimerkki ovat uudet datakeskukset. Yhä useammat datakeskukset, jotka aiemmin olivat pelkästään suuria energiankuluttajia, jakavat nyt myös esimerkiksi hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon ja voivat aika ajoin vähentää kulutustaan sähköverkon vakauttamiseksi. Pitkällä aikavälillä ne raivaavat näin tietä uusiutuvan energian lisäämiselle verkossa.
Myös yhä sähköintensiivisemmässä teollisuudessa tarvitaan uusia yhteistyömuotoja paikallis- ja aluetason toimijoiden välillä uusiutuvan sähkön saatavuuden ja hyvän verkkokapasiteetin turvaamiseksi.
Tästä yksi esimerkki on HYBRIT-hanke, jossa Vattenfall, teräsyhtiö SSAB ja kaivosyhtiö LKAB ovat yhdistäneet voimansa fossiilivapaan teräksen toimittamiseksi suuressa mittakaavassa ja pitkällä aikavälillä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Ruotsissa peräti 10 prosentilla ja Suomessa 7 prosentilla.
Yhteistyön odotetaan tuovan monia positiivisia ilmastovaikutuksia. Vattenfallin odotetaan lisäävän fossiilitonta sähköntuotantoaan, ja Luulajaan rakennetaan maanalainen vetyvarasto, joka mahdollistaa energian varastoinnin niin, että suuret energiankäyttäjät voivat olla joustavampia kulutuksessaan.
Lue lisää energiasiirtymästä ja sen mahdollistavista hankkeista
Jouston myyminen
Toinen tapa, jolla suuret teollisuuslaitokset ja energiankäyttäjät voivat tukea sähköjärjestelmää, on käyttää taajuuden säätämiseen tarkoitettuja FCR-joustopalveluja. Olemalla joustavia sähkönkulutuksensa suhteen ja myymällä käyttämättömän kulutuksensa Fingridille yritykset auttavat osaltaan pitämään sähköjärjestelmän vakaana.
Yhä useammat yritykset ovat myös alkaneet solmia pitkäaikaisia sopimuksia uusiutuvan energian tuottajien kanssa. Tällainen sähkösopimus on nimeltään PPA (Power Purchase Agreement) eli pitkäaikainen sähkön ostosopimus. Ajatuksena on, että sähkön ostaja sitoutuu ostamaan tietyn määrän sähköä tiettyyn hintaan tietyn ajan kuluessa niin, että investoinnit energiantuotantoon ovat joko osittain tai kokonaan rahoitettuja. Ruotsissa suuret yritykset ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana sopineet 2,8 GW:n kapasiteetista tällä tavalla. Kiinnostus on siis suurta.
Kesäkuussa 2022 Vattenfall allekirjoitti tällaisen sopimuksen yhden maailman suurimman kaasuyhtiön, French Air Liquiden, kanssa. Kyseessä on 15-vuotinen PPA-sopimus, joka alkaa vuonna 2025 ja jonka nojalla Vattenfall toimittaa noin 115 MW Hollandse Kust Zuidin merituulivoimapuistosta Alankomaista. Tuulivoimapuisto, jonka odotetaan olevan täydessä toiminnassa vuonna 2023, koostuu 140 turbiinista, joiden teho on 11 MW, ja sen kokonaiskapasiteetti on 1500 MW, mikä riittää kattamaan 1,5 miljoonan hollantilaisen kotitalouden sähköntarpeen.
Omavaraisuuden helpottaminen
Useissa Euroopan maissa ns. energiaosuuskunnat/energiayhteisöt hyötyvät muun muassa matalammasta verotuksesta. Esimerkkeinä ovat naapureiden tai pienten yritysten perustamat yhteisöt, joissa ne rahoittavat yhdessä tuulivoimalan, aurinkovoimalan tai esimerkiksi lähilämpölaitoksen rakentamisen tullakseen paikallisesti sähköomavaraisemmiksi.
YK:n ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös ylikansallisia toimia ja yhteistyötä. EU:n on oltava ilmastoneutraali viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja päästöjä on vähennettävä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi EU:ssa ehdotetaan nyt, että uusiutuvien energialähteiden osuuden tulee olla vähintään 40 prosenttia kokonaisenergiapaletista vuoteen 2030 mennessä ja että energiatehokkuustavoitetta nostetaan.
Konkreettinen työkalu Euroopan energiansaatavuuden hallintaan ja yhteistyöhön on nykyään niin paljon keskustelua herättäneet yhteiset sähkömarkkinat. Yleensä hyvin mutta lyhyellä aikavälillä toimivia markkinoita rasittavat Venäjän sota Ukrainaa vastaan ja äärimmäiset hinnat, kun tuulivoima ei riitä tuottamaan tarpeeksi sähköä.
