Julkaistu: 2022-11-18 Lukemisaika: 5 min
Näin toimii sähkökauppa

Tästä syystä Euroopan sähkömarkkinat liittyvät toisiinsa – ja vaikuttavat hintoihimme

Lataa PDF-tiedosto

Miten Pohjoismaiden ja muun Euroopan sähkömarkkinat liittyvät toisiinsa? Entä voiko sähkön hinnan nousussa nähdä jotain hyvää? Alla on vastauksia kysymyksiin, joita monet juuri nyt pohtivat.

Selviytyäksemme siirtymästä kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa meidän on autettava toisiamme - maiden rajojen yli. Uusien fossiilivapaiden energiatyyppien tuotannossa on nimittäin enemmän vaihtelua sen mukaan vaikkapa kuinka paljon tuulee tai kuinka täynnä vesivarastot ovat.

Ilmastomurroksen myötä monet hiili- ja öljyvoimalat Euroopassa on suljettu, usein kaasuvoimaloiden hyväksi. Sen lisäksi monet yhteistuotantolaitokset, jotka ovat tuottaneet sekä lämpöä että sähköä, onRolf englund 2 suljettu tai suunnattu pelkkään lämmöntuotantoon. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että aiemmin alhaisten sähkönhintojen takia sähkön tuottaminen tällä tavoin on ollut kannattamatonta. Lisäksi eräät maat, kuten Saksa, ovat päättäneet luopua ydinvoimasta. Kaiken tämän seurauksena on perusenergian, kuten ydinvoiman, vähentynyt tarjonta ja uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman sekä lisäksi kaasun tarpeen merkittävä kasvu.

– Kun kaasutoimitukset Venäjältä katkeavat, se heijastuu koko Euroopan järjestelmään. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa tällä hetkellä erityisesti se, että monet Ranskan ydinvoimaloista ovat olleet jonkin aikaa poissa käytöstä, Rolf Englund, Vattenfallin pohjoismaisten tuotantoyksiköiden ohjauspäällikkö, kertoo.

Yhteispohjoismainen sähköjärjestelmä

Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää yhdessä Ruotsin, Norjan ja Itä-Tanskan järjestelmien kanssa. Lisäksi Venäjältä ja Virosta on Suomeen tasasähköyhteydet, joilla pohjoismainen järjestelmä on yhdistetty Venäjän ja Baltian voimajärjestelmään. Yhteispohjoismainen järjestelmä on kytketty tasasähköyhteyksillä myös Keski-Euroopan järjestelmään.

Pohjoismaista Ruotsi ja Norja tuottavat suuria määriä vesivoimalla tuotettua fossiilivapaata sähköä, sähkön viennillä näistä maista muiden maiden fossiilisesti tuotetusta sähköstä aiheutuvat päästöt voidaan pitää alhaisina.

– Ilmaston kannalta on erittäin tärkeää, että maat, joilla on fossiilittomasti tuotetun sähkön ylijäämää, voivat viedä sitä muihin maihin, joissa sähkön puute muutoin johtaisi saastuttavien hiilivoimaloiden käynnistymiseen, Rolf Englund huomauttaa.

Euroopan maita on myös autettava, jotteivat kaasusta riippuvaiset maat jäisi ilman sähköä, kun kaupankäynti aiemmin Euroopan suurimman kaasuntoimittajan Venäjän kanssa loppuu. Lisäksi Ukrainan suljetut ydinvoimalat eivät vaikuta sähkön saatavuuteen ainoastaan paikallisesti vaan myös muualla Euroopassa, koska maa on suuri sähkön viejä.

Riittämätön siirtokapasiteetti vaikuttaa hintaan

Sähkön hinta määräytyy pohjoismaisessa sähköpörssissä tarjonnan ja kysynnän mukaan. Suomessa sähkön pörssihinta on sama Hangosta Utsjoelle. Tämä siitä syystä, että Suomi on sähkömarkkinoilla yksi yhtenäinen hinta-alue. Tilanne on toinen Ruotsissa ja Norjassa, jossa hinta-alueita on useita. Hinta-alueet ovat riippuvaisia sähkön kantaverkon siirtokyvystä eri alueiden välillä. Pörssisähkön hinta on halvinta pohjoisessa, jossa sähköä tuotetaan eniten suhteessa kulutukseen.

Sähköverkkoon muodostuu ns. pullonkauloja, kun energiaa tuotetaan muualla kuin missä sitä kulutetaan eniten. Pullonkaula tarkoittaa sitä, etteivät siirtoyhteydet riitä siirrettävälle sähkömäärälle. Tilanne korjaantuu, kun rakennetaan lisää siirtoyhteyksiä. Uusien tuulivoimahankkeiden myötä myös Suomessa joudutaan vahvistamaan kantaverkkoa.

Sähköjärjestelmä tarvitsee perusvoimaa toimiakseen

Sähköjärjestelmän toiminnan kannalta on tärkeää saada perusvoimaa suunniteltavista energialähteistä, kuten vesivoimasta, ydinvoimasta ja lämpövoimasta.

– Vesivoima on etenkin Pohjoismaissa ehdottomasti paras, edullisin, vakain ja suunniteltavissa oleva resurssi, koska voimme varastoida vettä suuriin altaisiin ja vapauttaa sitä sähkön tuottamiseen tarvittaessa. Koska vesivoimaa ei kuitenkaan enää voida laajentaa, tarvitaan muita vakauttavia energialähteitä tai tapoja ohjata sähköjärjestelmää siten, että vaihtelut eivät ole niin suuria, kun fossiilinen perusvoima poistuu järjestelmästä, Rolf Englund sanoo.

Näin tulevaisuuden sähköntarve voidaan ratkaista

Lyhyellä aikavälillä kyse on Euroopan energiatarpeen ratkaisemisesta tulevan talven aikana. Tärkeää on kulutuksen pitäminen alhaisena ja sen ohjaaminen vuorokauden ympäri. Tämä auttaa myös pitämään hinnat alhaisina.

– Me Vattenfallilla tutkimme parhaillaan mahdollisuutta hyödyntää joitakin lämpövoimaloita myös sähkön tuottamiseen jo tänä talvena, Rolf Englund sanoo.

Keskipitkällä aikavälillä tuuli- ja aurinkovoiman jatkuva laajentaminen auttaa vastaamaan fossiilivapaan sähkön tarpeeseen Euroopassa.

– Varastointimahdollisuuksien puute on edelleen ongelma. Akut ovat kalliita, eikä niiden teho ole toistaiseksi kovin hyvä. Yksi ratkaisu on muuntaa sähkö vedyksi jaksoina, jolloin sähköntuotannosta on ylitarjontaa ja käyttää sitä, kun sähköstä on pulaa, Rolf Englund sanoo.

Myös ydinvoimasta, joka on suhteellisen kallis energialähde, on alettu jälleen puhua, sillä nykyiset korkeat sähkön hinnat voivat tehdä siitä jälleen kannattavan. Rolf Englund uskoo myös, että tulemme näkemään paljon uusia ratkaisuja vakaan perusenergian tarpeen täyttämiseksi. Tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi vanhojen kaivosten yhteydessä olevien pumppuvoimaloiden hyödyntämistä korkealla olevien patojen avulla. Pumppuvoimalassa vesi pumpataan ylemmälle tasolle, kun sähkö on halpaa, ja annetaan tyhjentyä muina aikoina.

– Jos sähkön hinnan nousussa halutaan nähdä jotain positiivista, se synnyttää lisää innovaatioita. Kun hinta on alhainen, kiinnostus innovaatioihin on vähäisempää, Rolf Englund sanoo.

 

Lataa artikkeli PDF:nä

Haluatko tallentaa tai tulostaa artikkelin? Lataa artikkeli alla olevasta painikkeesta, niin saat sen suoraan sähköpostiisi.