Pienetkin asiat ovat isoja asioita, kun niitä tehdään joka ikinen päivä. Toimistot voivat toimia ympäristön kannalta kestävämmin esimerkiksi WWF:n Green Office -periaatteiden avulla.
Tulostetaanko toimistossa turhaan? Millaisista mukeista nautitaan taukokahvit? Palavatko valot vessassa yötä päivää?
Toimistojen ympäristöystävällisyydessä päivittäisillä teoilla on suuri merkitys. Siksi WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä kannustaa yrityksiä tarkkailemaan onnistumistaan erilaisten mittareiden avulla. Jotta yritys saa Green Office -merkin, sen on seurattava ympäristövaikutuksiaan aktiivisesti ja raportoitava niistä läpinäkyvästi.
WWF Suomen Green Office -projektipäällikkö Anniina Virta-Toikka kertoo, että yleisimmät yritysten valitsemat seurantamittarit ovat sähkönkulutus, lentomatkustus ja käytetyn paperin määrä. Juuri energiankulutuksesta ja lentämisestä syntyvät useiden toimistojen merkittävimmät ympäristövaikutukset, joten niiden tarkkailu ja tavoitteiden asettaminen on ensisijaisen tärkeää.
WWF neuvoo organisaatioita esimerkiksi energiavalintojen osalta. Toimistoja muun muassa kannustetaan siirtymään aurinko- tai tuulisähkön käyttäjiksi.
- Uusiutuvista energiamuodoista juuri tuuli- ja aurinkosähkö on arvioitu ympäristön kannalta parhaiksi tuotantotavoiksi
WWF kannustaa myös tekemään aktiivista yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi kiinteistön omistajan kanssa. Automaatiolla, kuten ilmanvaihdon ja valaistuksen ohjauksilla, voi saada aikaan nopeasti sähkölaskussa näkyviä tuloksia.
– Työntekijät osallistuvat energiansäästöön esimerkiksi sammuttamalla omat ja yhteiset laitteet sekä raportoimalla poikkeuksista, Virta-Toikka sanoo.
Tehoja tuulesta ja auringosta
WWF:n Green Office -ympäristöjärjestelmä syntyi Suomessa vuonna 2002. Sittemmin järjestelmä on otettu käyttöön myös Latviassa, Pakistanissa ja Turkissa.
Green Office -merkin saaneet toimistot raportoivat WWF:n seurantatyökaluun vuosittaiset kulutuslukunsa. Työkalusta ne saavat lisäksi vertailugraafit ja laskelmat sekä tietoja, joiden avulla ne voivat arvioida omaa kulutustaan suhteessa muihin saman toimialan Green Office -organisaatioihin.
Suositusten ja vertailun ohella toimistojen on syytä muistaa, että ympäristövaikutuksia on katsottava kokonaisuutena. Virta-Toikka sanoo, että dokumenttien sähköistäminen näkyy heti paperin kulutuksen vähenemisenä, mutta samalla paperittomiksi muuttuneet toimistot saattavat käyttää hurjan määrän post-it-lappuja.
– Näin paperin käytöstä ei kuitenkaan ole päästy eroon.
Green Office -ohjelmassa voi seurata myös välillisiä vaikutuksia, kuten kodin ja työpaikan välistä liikennettä. Virta-Toikan mukaan esimerkiksi kiinnostus raideliikennettä kohtaan on kasvanut.
Selvää säästöä ja vauhtia rekrytointiin
Green Office -toimistojen kasvihuonekaasupäästöjen vähenemistä on Suomessa seurattu vuodesta 2007. Kymmenessä vuodessa mukana olevat organisaatiot ovat säästäneet yhteensä noin 63 000 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä.
Muita tapoja mitata ovat esimerkiksi raha tai työntekijäkokemus.
– Taloudellisesti pieni säästö tai investointi, kuten kauramaidon tai matkakortin ottaminen yhteiskäyttöön, voi näyttäytyä työtyytyväisyyden kannalta merkittävänä, Virta-Toikka selittää.
Säästöjä voi kertyä myös yllättävistä paikoista. Virta-Toikka kertoo, että eräässä Green Office -toimistossa siirryttiin tarjoamaan hanavettä pulloveden sijaan. Se näkyi sähkönkulutuksen määrässä, kun monta jääkaappia saatiin pois käytöstä, eli ratkaisu säästi sekä luontoa että rahaa.
Myös houkuttelevampi työpaikka
Yhteisillä tavoitteilla myös työporukka saadaan osallistettua toimimaan ympäristön hyväksi. Virta-Toikka pitää yhteisöllisyyden luomista yhtenä Green Officen parhaista puolista, sillä jaetut tavoitteet ja ohjeet sekä niistä käytävät keskustelut lisäävät kaikkien yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Näin WWF:n Green Office -merkki on myös kilpailuvaltti rekrytointimarkkinoilla.
– Meillä on asiakkaita, jotka ovat halunneet mukaan verkostoomme henkilöstön paineesta. Ympäristövastuunsa kantava yritys on houkuttelevampi työpaikka.
