Kerromme kestävän kehityksen mukaisesta energiamuutoksesta ja siitä, miten yritys voi osallistua fossiilittoman yhteiskunnan rakentamiseen käyttämällä uusiutuvaa energiaa.
Kestävä kehitys ja sosiaalinen sitoutuminen
Kappale 1
Ilmastonmuutosta vastaan
Maapallon ilmasto on muuttunut historian aikana jatkuvasti. Maapallon historiassa on ollut lämpimiä ja kylmiä kausia mannerlaattojen liikkeiden, maapallon ja auringon välisen etäisyyden ja ilmakehän kemiallisen koostumuksen mukaan. Erona nykyiseen on, että aikaisemmin ilmastonmuutos on tapahtunut tuhansien vuosien aikana. Nykyisin keskilämpötila kasvaa paljon normaalia nopeammin. Tärkein syy on fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käyttö.
Kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuodesta toiseen erittäin korkealla tasolla, ja sen seurauksena maapallo lämpiää yhä nopeammin.
Agenda 2030 ja maailmalaajuiset tavoitteet
25.9.2015 tehtiin joukko ratkaisevia kansanvälisiä päätöksiä, kun YK:n jäsenvaltiot sopivat Agenda 2030 -ohjelmasta, joka sisältää 17 maailmanlaajuista osatavoitetta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta kestävälle kehitykselle.
Päätös on kunnianhimoisin kestävän kehityksen tavoite, jonka maailman johtajat ovat koskaan hyväksyneet, ja sillä pyritään saavuttamaan kolme päämäärää vuoteen 2030 mennessä.
- Poistamaan äärimmäinen köyhyys
- Vähentämään eriarvoisuutta ja vääryyksiä maailmassa
- Ratkaisemaan ilmastokriisi
Maailmanlaajuiset tavoitteet ovat ainutlaatuisia, koska ne ovat:
- Yleismaailmallisia – mikä tarkoittaa, että ne kohdistuvat kaikkiin maailman maihin ja kaikilla mailla on yhteinen vastuu niiden toteuttamisesta.
- Integroituja ja jakamattomia – mikä tarkoittaa, että mitään tavoitetta ei voida saavuttaa toisen kustannuksella – edistystä vaaditaan kaikilla alueilla, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
- Inklusiivisia – ne on hyväksytty kaikkein läpinäkyvimmässä ja inklusiivisimmassa prosessissa YK:n historiassa.
- Kaikkia koskevia – keskeistä maailmanlaajuisissa tavoitteissa on, että ketään ei jätetä ulkopuolelle (Leave no one behind).
Maailmanlaajuiset tavoitteet toteutetaan ottaen erityisesti huomioon ihmiset ja yhteiskunnat, joilla on heikoimmat lähtökohdat.
Jos haluat tietää lisää maailmanlaajuisista tavoitteista - lue täältä.
Pariisin ilmastosopimus
Samana vuonna Pariisissa järjestetyssä ilmastohuippukokouksessa, epävirallisella nimellä COP21 (The 21st Conference of the Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change), hyväksyttiin niin sanottu Pariisin sopimus, jossa osallistujamaat päättivät uudesta ilmastosopimuksesta koskien maailman lämpötilan nousun rajoittamista. Marraskuussa 2016 ratifioidun sopimuksen mukaan maat sitoutuivat kiristämään kansallisia tavoitteitaan kasvihuonekaasupäästöjen osalta viiden vuoden välein ja pitämään maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa sekä pyrkimään toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua noin 1,5 asteeseen.
Pariisin sopimus koskee kaikkia maita, mutta suurin vastuu on rikkaimmilla länsimailla, joiden edellytetään tukevan köyhempiä maita niiden kestävässä kehityksessä samoin kuin auttavan niitä, jotka pahimmin kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sopimuksen tavoitteet ulottuvat usealle vuosikymmenelle ja päämääränä on, että ihmiskunta lopettaa kasvihuonekaasujen pääsyn ilmakehään vuoteen 2100 mennessä.
Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi poistaa köyhyyden maailmasta ja viimeinen sukupolvi, joka voi torjua ilmastonmuutoksen, Ban Ki-moon (YK:n entinen pääsihteeri)
Katowicen ilmastokokous 2018
2. - 15. joulukuuta 2018 Pariisin sopimuksen hyväksyneiden 193 maan edustajat kokoontuivat uuteen, vuotuiseen COP24-ilmastokokoukseen Katowicessa, Puolassa. Ilmastokokouksen tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta laatimalla kaikkia maita koskevat yhteiset säännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kokousta oli pidennetty yhdellä päivällä 15. joulukuuta asti, maat pääsivät lopulta sopuun säännöistä, joiden mukaan Pariisin sopimus pantaisiin täytäntöön. Säännöt tulivat voimaan vuonna 2020 ja koskevat keinoja, joilla päästöt mitataan ja niistä raportoidaan läpinäkyvästi, jotta eri maiden ilmastoponnistelut olisivat keskenään vertailukelpoisia.
Sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat korvaamaan kehitysmaille ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja ilmoittamaan neljän vuoden välein vuodesta 2020 alkaen, mitä tukea ne aikovat tarjota kehitysmaiden muutostyölle. Turkki kyseenalaisti kuitenkin asemansa teollisuusmaana, ja kysymys siirrettiin tuleviin kokouksiin. Kysymys siitä, miten maiden pitäisi hyvittää päästövähennyksiä muissa maissa, lykättiin myös tuleviin kokouksiin Brasilian vastalauseiden jälkeen, joissa vaadittiin sääntelyn yksinkertaistamista. Maa ei saanut myötätuntoa muilta edustajilta, joiden mielestä nykyisen järjestelmänkin puitteissa fuskataan riittävästi.
IPCC:n raportista 1,5 asteen maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutuksista tuli kiistanalainen kysymys, kun Yhdysvallat, Venäjä, Saudi-Arabia ja Kuwait vastustivat tekstin sanamuotoa. Maat kieltäytyivät hyväksymästä muotoilua, jossa raportti oli "tervetullut". Sen sijaan ne halusivat heikomman muotoilun, jossa se ”huomioitiin”. Ratkaisuna oli kompromissi, jossa molemmat sanat esiintyvät tekstissä hieman eri tavalla kuin alun perin. Lopputekstistä kuitenkin pyyhittiin pois kappale, jossa kerrotaan, kuinka suuria päästöjen vähennysten pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin. Yhteenvetona maat onnistuivat saavuttamaan yksimielisyyden tiukasta pitkän tähtäimen säännöstöstä, joka koskee sitä, miten ne suunnittelevat, viestivät, toteuttavat, raportoivat ja seuraavat Pariisin sopimuksen mukaisia toimenpiteitään.
Faktaa: IPCC:n erikoisraportti
Osa Katowicen kokouksen kiistoista koski erikoisraporttia 1,5 asteen tavoitteesta, jonka YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) esitti saman vuoden lokakuussa. Raportissa kuvataan 1,5 asteen lämpenemisen vaikutukset ja tarvittavat päästöjen vähennykset, jotta maailmanlaajuinen lämpeneminen pysyisi 1,5 asteen tasolla. Raportissa verrataan 1,5 asteen lämpenemisen riskejä 2,0 asteen lämpenemiseen. Raportin kirjoittajat katsovat, että erot ovat merkittäviä, mutta että seuraukset ovat vielä paljon vakavampia, jos lämpötilan annetaan nousta yli 2,0 astetta.
Lähde: IPCC
Faktaa: Päästöt asukasta kohti
On suhteellisen hyvin tunnettua, että Kiinan osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on kaikkein suurin, Yhdysvaltojen ollessa toisella sijalla ja EU:n kolmannella. Mutta kun on kyse päästöistä asukasta kohti, luvut näyttävät erilaisilta.
Suurimmat CO2-päästömaat (miljardia tonnia) 2017:
Kiina, 10,92
USA, 5,11
EU, 3,55
Intia, 2,45
Venäjä, 1,76
Japani, 1,32
Samojen maiden päästöt asukasta kohti (tonnia henkilöä kohden vuodessa):
Kiina, 7,71
USA, 15,74
EU, 6,97
Intia, 1,83
Venäjä, 12,26
Japani, 10,36
Suurimmat päästöt asukasta kohti on Qatarilla, 38,52 tonnia henkeä kohti vuodessa.
Lähde: Alankomaiden ympäristövirasto.
Maapallon lämpenemistä mitataan esiteollisesta ajasta lähtien, noin 1880-luvulta eteenpäin, ja se osoittaa maailmanlaajuisen keskiarvon muutamin poikkeuksin alueellisten erojen osalta. Puolentoista asteen lämpenemisen myötä koralliriutoista tuhoutuisi vähintään 70 prosenttia. Kahdessa asteessa kaikki koralliriutat tuhoutuvat. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan maailma on matkalla kohti 3–5 asteen lämpenemistä vuosisadan loppuun mennessä, millä olisi arvaamattomia seurauksia koko maapallon elämälle. Juuri nyt ennusteet arvioivat maailman olevan matkalla kohti 3 - 3,5 asteen lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä. Jotta puolentoista asteen tavoite saavutettaisiin, pitää maailmanlaajuiset kasvihuonepäästöt puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Jos annamme kehityksen jatkua tekemättä mitään, emme enää pysty saavuttamaan puolentoista asteen tavoitetta 5-10 vuoden kuluessa.
Varmistaaksemme kestävän tulevaisuuden meille ja planeetallemme meidän on siirryttävä sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan ja lopetettava kokonaan fossiilisten polttoaineiden, kuten hiilen, öljyn ja kaasun, käyttö. Se on ainoa tapa. Investoinnit uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja vähentyneeseen kuljetustarpeeseen vievät kohti tulevaisuuden ilmastoneutraalia yhteiskuntaa. Samaan aikaan kun siirrymme kohti uusiutuvaa energiaa, meidän pitää pyrkiä parempaan energiatehokkuuteen myös yksilö- ja yhteiskuntatasolla. Vaikka siirtymä kohti 100-prosenttisesti uusiutuvan energian käyttöä onkin käynnissä, on tärkeää, että vähennämme energiankulutusta ja käytämme energiaa älykkäämmin kestävän elämäntavan saavuttamiseksi. Yritysjohtajilla on siksi tässä asiassa erittäin tärkeä rooli, ja heidän pitää kantaa pitkän tähtäimen vastuu kestävästä yhteiskunnasta. Sekä talous että ilmasto hyötyvät energiatehokkuudesta, ja siihen panostamisen tulisi olla yrityksille itsestäänselvyys.
Kappale 2
Energiamurros
Fossiilisilla polttoaineilla on ollut tärkeä rooli kehityksessämme. 1800-luvun teollisesta vallankumouksesta lähtien länsimaat ovat rakentaneet yhteiskuntaa ja hyvinvointia öljyn, hiilen ja maakaasun avulla. Ratkaisut, joita aikanaan pidettiin onnistuneina, ovat maksaneet maapallolle paljon elämää uhkaavan ilmastonmuutoksen, ympäristötuhojen ja kielteisten terveysvaikutusten muodossa.
Huomio on nyt siirtynyt energiamurrokseen, jolla pyritään hidastamaan kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia ilmastoon. Termiä energiamurros käytetään kuvaamaan siirtymistä nykyisestä fossiileja käyttävästä yhteiskunnasta yhteiskuntaan, joka on vapaa fossiilisista polttoaineista, kuten hiilestä ja öljystä, ja jossa sen sijaan luotetaan sataprosenttisesti uusiutuvaan energiaan, esimerkiksi tuuli- ja vesivoimaan sekä aurinkoenergiaan.
Lataa oppaamme
Läpinäkyvyyttä ja kestävää kehitystä koskeva vaatimukset lisääntyvät. Teimme sinulle oppaan, joka auttaa laatimaan kattavan vastuullisuusraportin.
Kappale 4
HYBRIT
Vuonna 2016 Vattenfall, SSAB ja LKAB loivat yhteisyrityksen HYBRIT (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology), joka pyrkii mullistamaan teräksentuotannon. HYBRIT pyrkii korvaamaan perinteisesti malmin jalostuksessa tarvitun kivihiilen vedyllä. Valmistusprosessissa vetykaasu tuottaa vettä hiilidioksidin sijasta. Vetyä puolestaan tuotetaan fossiilittomien energialähteiden avulla.
Pilottituotantolaitoksen rakentaminen aloitettiin Luulajassa 20.6.2018. Pilottilaitos käynnistyi vuonna 2020, ja sen tavoitteena on kehittää fossiilittoman teräksen ratkaisu vuoteen 2035 mennessä. Onnistuessaan HYBRITin arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä Ruotsissa 10 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia. Jos maailman terästeollisuus ottaa teknologian käyttöön, se vähentää merkittävästi maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä. HYBRIT, maailman ensimmäinen fossiiliton teräksenvalmistustekniikka, jolla ei ole juurikaan hiilijalanjälkeä, tulee siten olemaan ainutlaatuinen askel kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.
Kappale 5
Alkuperätakuut
Alkuperätakuiden tarkoituksena on taata sähkönkuluttajille, että sähkö tulee sähkönmyyjän ilmoittamasta lähteestä. Sekä sähköntuottajiin että sähkönmyyjiin sovelletaan alkuperätakuita koskevaa lakia, jonka nojalla sähköntuottajat saavat takuun jokaisesta tuottamastaan megawattitunnista sähköä. Sen jälkeen sähköntuottaja voi myydä alkuperätakuita avoimilla markkinoilla, joilla ostajina toimivat sähkönmyyjät, jotka haluavat ostaa tietynlaista sähköä. Alkuperätakuiden hakeminen on vapaaehtoista.
Koska sähkö virtaa vapaasti sähköverkossa, sähkönmyyjä ei voi taata, että saat juuri sitä sähköä, jota olet ostanut. Alkuperätakuiden avulla sähkönmyyjä huolehtii siitä, että esimerkiksi vesivoimalla tuotettua sähköä myydään vain niin paljon kuin sitä on verkossa. Alkuperätakuut mitätöidään sen jälkeen, kun sähkönmyyjä on myynyt sähkön asiakkaille. Siten varmistetaan, että myyty sähkömäärä todella vastaa tuotettua sähkömäärää. Jos sähköntuottajalla ei ole riittävästi alkuperätakuita tietynlaiselle sähkölle omasta tuotannostaan, sen on ostettava alkuperätakuita muilta sähköntuottajilta.
Alkuperätakuilla käydään kauppaa avoimilla markkinoilla kahdenvälisten sopimusten tai meklareiden avulla. Kysyntää syntyy, kun sähkönmyyjät haluavat myydä tuottajien tuottamaa sähkölajia. Sähkönmyyjä ostaa silloin sitä sähkömäärää vastaavan määrän alkuperätakuita kuin toimittaja haluaa myydä sähköä. Alkuperätakuille ei ole ennalta määrättyä hintaa, vaan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken kunkin kaupan osalta. Alkuperätakuut myöntää energiaviranomainen, joka myös päättää millä tuotantolaitoksilla on niihin oikeus.
Alkuperätakuut antavat loppukäyttäjille mahdollisuuden valita, haluavatko he esimerkiksi yksinomaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tällöin he voivat tiettyyn sähkön tuotantotapaan kohdistuvalla kysynnällä edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän sähkön tuotantoa. Alkuperämerkitty sähkö on jäljitettävissä, ja sähköntoimittajilla on lain nojalla velvollisuus ilmoittaa laskussa jokaisen energialähteen osuus ja energialähteiden keskimääräinen koostumus. Lue, mitä energialähteitä käytetään tänä päivänä ja mitä energialähteitä käytetään enemmän tulevaisuudessa.
Kappale 6
Elinkaarianalyysi
Jotta saadaan käsitys tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutuksesta koko arvoketjussa, käytetään elinkaarianalyyseja (LCA). Menetelmä mittaa ympäristövaikutukset kaikissa vaiheissa "kehdosta hautaan", alkaen valmistuksesta/rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta jätehuoltoon, kuljetuksiin ja kaikkeen energiankulutukseen näiden välillä. Esimerkiksi tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutukset tulisi laskea voimalaitoksen rakentamisesta, materiaalin kulutuksesta ja sen valmistuksesta, ylläpidosta ja korjauksista käyttöaikana sekä lopulta voimalaitoksen purkamisesta aiheutuvien päästöjen perusteella. Elinkaarianalyyseja voidaan siis tehdä kaikista inhimillisistä toiminnoista sekä tuotteista kuten elintarvikkeet, pakkaukset, elektroniikka, polttoaineet, kuljetus jne.
Menetelmä antaa tietoa siitä, missä ympäristövaikutus on suurimmillaan, jolloin voidaan ryhtyä toimiin prosessien ja mahdollisesti materiaalien käytön parantamiseksi ja tuotantoketjun ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Tulosta voidaan sitten käyttää tuotekehittelyssä sekä yrityksen kestävyystyön visualisoinnissa ja markkinoinnissa.
Elinkaarianalyysit ovat yhä tavallisempia yritysten ja organisaatioiden ympäristötyössä, erityisesti Pohjoismaissa. Tähän vaikuttaa myös lisääntynyt läpinäkyvyyden ja ympäristötietojen kysyntä, mikä tarkoittaa, että yritysten odotetaan toimivan kestävällä ja vastuullisella tavalla. Toinen tekijä on vahva ympäristölainsäädäntö EU:ssa, esimerkiksi vaatimus vastuullisuusraportista. 2000-luvun alusta Euroopan ulkopuoliset maat ovat seuranneet esimerkkiä ja soveltaneet näitä menetelmiä sekä teollisuuden että yhteiskuntakehityksen alueella. Tästä voit lukea lisää elinkaarianalyysien merkityksestä yritykselle.
Kappale 7
EPD
EPD (Environmental Product Declaration, ympäristöseloste) selvittää tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksen koko sen elinkaaren ajalta. Se ei arvioi ympäristövaikutuksia tai ympäristön huomiointia, mutta sen avulla eri tuotteiden ympäristöominaisuuksia voidaan vertailla elinkaaren näkökulmasta. EPD tarjoaa selkeää, laatuvarmistettua ja vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista. Ympäristöselosteen tietoja voidaan siirtää suoraan vastuullisuusraporttiin tai käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa.
Puhtaista elinkaarianalyyseistä poiketen EPD asettaa huomattavat vaatimukset läpinäkyvyydelle ja verifioinnille. EPD antaa tietoja resurssien käytöstä, päästöistä, jätteistä, kierrätyksestä ja maankäytöstä kutakin tuotettua kilowattituntia kohti. EPD takaa objektiiviset, ISO 14025 -standardiin perustuvat laatuvarmistetut tiedot.
EPD:n sisältämät tiedot perustuvat suurimmalta osin elinkaarianalyysiin. EPD-merkinnän luomiseen vaaditaan suunnitellun tuotteen elinkaarianalyysi, jonka usein laatii ulkopuolinen konsultti, mutta analyysi voidaan myös laatia sisäisesti, jos yrityksessä on siihen tarvittava osaaminen. Kansainvälisen EPD®-järjestelmän määräykset antavat opastusta ja asettavat vaatimuksia sille, miten elinkaarianalyysit on tehtävä ja miten EPD on laadittava. Kun hyväksytty riippumaton taho on arvioinut ja hyväksynyt EPD-merkinnän, se rekisteröidään ja julkaistaan osoitteessa www.environdec.com.
Mietitkö, miten EPD:llä varustettu sähkö hyödyttäisi yritystäsi? Listaamme painavimmat argumentit, miksi kannattaa valita EPD-ympäristöselosteella varustettu sähkö.