Yritysten kestävyys

Mikä on kestävä kehitys?

Norjan entinen pääministeri ja WHO:n pääjohtaja Gro Harlem Brundtland on määritellyt kestävän kehityksen seuraavasti:

"Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa."

Kestävä kehitys rakentuu kolmesta ulottuvuudesta:

• Sosiaalinen kestävyys
• Taloudellinen kestävyys
• Ympäristöllinen kestävyys

Ilmastonmuutos kiihtyy

Historiallisesti maapallon ilmasto on aina muuttunut. Ilmasto on ollut sekä lämpimämpää että kylmempää riippuen mantereiden liikkeistä, vaihtelevasta etäisyydestä aurinkoon sekä ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta.

Ero nykyhetkeen on se, että aiemmat ilmastonmuutokset ovat tapahtuneet tuhansien vuosien aikana. Nykyään maapallon keskilämpötila nousee huomattavasti nopeammin kuin normaalisti. Suurin syy tähän on fossiilisten polttoaineiden – kuten kivihiilen, öljyn ja kaasun – käyttö. Kasvihuonekaasupäästöt ovat pysyneet erittäin korkeina vuodesta toiseen, minkä seurauksena maapallo lämpenee kiihtyvällä vauhdilla.

Ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset

Maapallon lämpenemistä mitataan esiteollisesta ajasta, noin 1880-luvulta lähtien, ja se perustuu globaaliin keskiarvoon, vaikka alueellisia vaihteluita esiintyy. Jos lämpötila nousee 1,5 astetta, menetämme vähintään 70 prosenttia maailman koralliriutoista. Pohjolassa keskilämpötilan nousun odotetaan olevan vielä suurempi – kesät voivat olla 1,5–2 astetta lämpimämpiä ja talvet jopa 2–3 astetta lämpimämpiä. Jos lämpötila nousisi 2 astetta, kaikki maailman koralliriutat olisivat vaarassa tuhoutua.

Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan maailma on matkalla kohti 3–5 asteen lämpötilan nousua vuosisadan loppuun mennessä, mikä tarkoittaisi ennennäkemättömiä seurauksia kaikelle elämälle maapallolla. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan lämpötila on nousemassa 3–3,5 astetta vuoteen 2100 mennessä. Jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin, globaalien kasvihuonekaasupäästöjen on puolittava vuoteen 2030 mennessä. Jos kehitystä ei pysäytetä ajoissa, 1,5 asteen tavoitetta ei voida saavuttaa enää 5–10 vuoden kuluttua.

Askel askeleelta kohti kestävämpää liiketoimintaa

Olemme koonneet tietoa, joka auttaa yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen kestävän kehityksen työssä. Opas on suunnattu erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille.

Suomessa on lakeja ja säädöksiä, jotka osittain määrittävät yritysten vastuuta kestävyystyössä. Jotta yritys voidaan kuitenkin ulospäin nähdä aidosti kestävänä, pelkkä lakien ja sääntöjen minimivaatimusten täyttäminen ei riitä – tarvitaan aktiivista sitoutumista. Kestävä liiketoiminta tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että yritykset pyrkivät pitkäjänteiseen ja kestävään liiketoimintamalliin, joka edistää kestävää kehitystä.

Miten yritykset työskentelevät kestävyyden parissa?

Vastaus tähän kysymykseen voi olla yhtä moninainen kuin yrityksiä on olemassa. Yrityksillä, jotka onnistuvat kestävän kehityksen edistämisessä, on kuitenkin usein muutamia yhteisiä piirteitä:

• Niillä on selkeät ja pitkäjänteiset tavoitteet, ja yrityksen johto on aktiivisesti mukana kestävyyden edistämisessä.
• Ne varmistavat, että yrityksellä on oikeaa asiantuntemusta ja osoittavat riittävästi resursseja kestävyyteen.
• Ne tekevät tavoitteista ja tuloksista näkyviä.
• Ne hakevat kumppanuuksia – tekevät yhteistyötä muiden yritysten ja organisaatioiden kanssa, joilla on samanlaiset tavoitteet.

Suuret yritykset kuluttavat yleensä enemmän energiaa ja aiheuttavat suurempia päästöjä – ja niihin kohdistuu myös suuremmat odotukset ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Niillä on myös usein enemmän resursseja kestävyyteen sekä laajemmat lainsäädännölliset vaatimukset, joihin niiden on sopeuduttava.

Lait ja verot yrityksille

Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kestävyysasiat ovat usein toimitusjohtajan, HR-henkilöstön tai jonkun muun työntekijän vastuulla, jonka tehtäviin kuuluu monia muitakin asioita. Viime vuosina kuitenkin pienempien yritysten kiinnostus kestävyyttä kohtaan on kasvanut. 

Aloita työ kestävämmän liiketoiminnan puolesta

Riippumatta siitä, työskenteletkö suuressa vai pienessä yrityksessä, on tärkeää pyrkiä vähentämään yrityksen ilmastovaikutuksia. Alla on muutamia suosituksia, joita kannattaa käydä läpi yrityksessä.

• Tutustu yleisimpiin syihin, jotka estävät yrityksiä työskentelemästä tehokkaasti kestävyyden parissa.
• Hanki tietoa yrityksesi päästöistä – tietojen kerääminen on välttämätöntä. Kuinka suuret päästöt ovat ja mitkä liiketoiminnan osa-alueet aiheuttavat niitä eniten?
• Laadi suunnitelma ja osallista koko yritys mukaan työhön.
• Paranna energiatehokkuutta – tämä voi myös tuoda merkittäviä kustannussäästöjä.
• Ota toimittajat mukaan – kommunikoikaa tavoitteistanne ja selvittäkää, mitä tuotteita ja palveluita he voivat tarjota niiden tueksi.
• Osallista asiakkaat – aloittakaa vuoropuhelu. Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia asiakkaillanne on? Ovatko he kiinnostuneita hankkimaan kestävämpiä tuotteita tai palveluita?
• Etsi kumppanuuksia – yksin ei tarvitse pärjätä. Tehkää yhteistyötä alan toimijoiden, asiakkaiden ja/tai toimittajien kanssa, jotta voitte yhdessä edistää kestävää liiketoimintaa.

On useita syitä ottaa seuraava askel kestävän kehityksen työssä. Se, mikä aiemmin nähtiin edelläkävijyytenä, on nyt muuttunut perustason vaatimukseksi, kun asiakkaat, viranomaiset ja työntekijät odottavat yrityksiltä yhä suurempaa sitoutumista kestävyyteen.

Laadukas ja läpinäkyvä kestävän kehityksen työ tulee olemaan ratkaisevaa myös yrityksen tulevaisuuden kannalta.

Yrityksiin kohdistuvat kestävyyden vaatimukset kasvavat

Suuryrityksiin on jo pitkään kohdistunut odotuksia viranomaisten, asiakkaiden ja työntekijöiden taholta niiden kestävän kehityksen työn suhteen – ja kehitys näyttää jatkuvan samaan suuntaan. Viime vuosina tämä paine on kuitenkin ulottunut myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin

Yksi syy tähän on suuryritysten laajentunut näkökulma: ne eivät enää tarkastele vain omaa toimintaansa, vaan myös koko toimitusketjuaan. Useat yritykset ovat jo ilmoittaneet tavoitteekseen tehdä koko toimitusketjustaan fossiilivapaa.

Ilman kestävää kehitystyötä, joka on linjassa suuryritysten vaatimusten kanssa, on yhä suurempi riski, ettei pienemmällä yrityksellä ole edellytyksiä tehdä kauppaa muiden yritysten kanssa.

Opas: Fossiilivapaa pk-yritys
Jos työskentelet pienessä tai keskisuuressa yrityksessä, nyt on oikea hetki panostaa ilmastokysymyksiin ja valmistautua tuleviin tarpeisiin sekä muuttuviin arvoihin.

Oppaassamme olemme koonneet tietoa, joka auttaa pk-yrityksiä ottamaan seuraavan askeleen kestävyystyössä.

Lataa opas tästä

Maailmanlaajuisten ilmastohaasteiden lisäksi, mitkä tekijät motivoivat yrityksiä panostamaan kestävyyteen omassa toiminnassaan? Tässä kestävyystyön tärkeimmät hyödyt.

Jotta hyödyt olisi helpompi hahmottaa, jaamme ne sisäisiin ja ulkoisiin hyötyihin.

Sisäiset hyödyt

• Vähentää kustannuksia. Resurssien tehokkaampi käyttö, esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen, materiaalinkulutuksen optimointi ja jätehuollon kehittäminen, johtaa pienempiin kuluihin.
• Mahdollistaa paremman suunnittelun ja pienemmät riskit. Avoin ja rehellinen vuoropuhelu sidosryhmien kanssa vähentää väärinkäsityksiä ja niistä seuraavia ikäviä yllätyksiä.
• Helpottaa ja tehostaa johtamista. Kun yrityksellä on kokonaisvaltainen ote ja selkeä, pitkäjänteinen strategia, päätöksenteko on perustellumpaa ja johdonmukaisempaa.
• Edistää innovaatiokulttuuria. Avoimet ja rehelliset suhteet eri sidosryhmiin luovat paremmat edellytykset uusille, merkityksellisille ideoille.
• Vahvistaa liiketoimintasuunnitelmaa. Kun yhdistät liiketoimintasuunnitelman kestävyyteen, saat enemmän kollegoita sitoutumaan ja vaikuttamaan positiivisesti yrityksen toimintaan.

Ulkoiset hyödyt

• Vahva brändi kasvattaa tuottoa. Brändi kuvastaa yrityksesi identiteettiä, ja kestävyyden huomioiminen lisää uskottavuutta ja mahdollisuuksia uusille sekä paremmille liiketoimille.
• Houkuttelee uusia asiakkaita. Kestävyyteen ja vastuullisuuteen panostavat yritykset vetävät puoleensa asiakkaita, erityisesti niitä, jotka asettavat korkeat vaatimukset kumppaneilleen. Asiakkaille yrityksen kestävyystyö viestii luotettavuudesta ja pitkäjänteisyydestä.
• Vahvistaa kumppanuuksia. Vastuullinen liiketoiminta avaa ovia uusille liiketoimintamahdollisuuksille, ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa voi vahvistaa kestävän kehityksen työtä entisestään.
• Luo vahvan yrityskulttuurin ja motivoituneet työntekijät. Työntekijät haluavat tuntea ylpeyttä ja osallisuutta yrityksessään – vastuullinen ja kestävään kehitykseen panostava työnantaja tuo arvostusta ja merkityksellisyyttä työpaikkaan.
• Helpottaa rekrytointia. Mitä korkeammat kestävyyden tavoitteet yrityksen johdolla ja hallituksella on, sitä parempi maine yrityksellä on työnhakijoiden keskuudessa.
• Parantaa rahoitusmahdollisuuksia. Kokonaisvaltainen, pitkäjänteinen ja uskottava kestävyyssuunnitelma täyttää monia rahoittajien ja sijoittajien vaatimuksia.
• Kasvattaa mahdollisuuksia saada tukea kehitys- ja innovaatiohankkeisiin.
• Parantaa suhteita viranomaisiin. Kun yritys täyttää aina lainsäädännön ja määräysten vaatimukset sekä työskentelee ennaltaehkäisevästi ja pitkäjänteisesti, se vahvistaa luottamusta viranomaisten ja muiden julkisten organisaatioiden keskuudessa.

Mitä ilmastojalanjälki ja ekologinen jalanjälki tarkoittavat? Kaikki kulutus – oli kyseessä sitten tuotteet tai palvelut – tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä, joista yleisin on hiilidioksidi. Ymmärtääksemme, miten kulutuksemme vaikuttaa ympäristöön, käytetään erilaisia jalanjälkimittareita, kuten ilmastojalanjälkeä ja ekologista jalanjälkeä. Nämä mittarit auttavat hahmottamaan globaalia ympäristövaikutustamme ja tunnistamaan alueet, joissa päästöjä voidaan vähentää.

Ilmastojalanjälki ja ilmastovaikutus

Ilmastojalanjälki mittaa ihmisen toiminnan aiheuttaman hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen kokonaismäärää, joka päätyy ilmakehään. Se kattaa sekä suorat päästöt, kuten fossiilisten polttoaineiden käytöstä syntyvät päästöt, että epäsuorat päästöt, joita syntyy esimerkiksi maataloudessa ja metsien hakkuissa. Ilmastojalanjäljen mittaaminen auttaa tunnistamaan, mitkä toiminnot ja prosessit vaikuttavat eniten ilmastonmuutokseen, jolloin voidaan kohdistaa toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastovaikutus tarkoittaa samaa kuin ilmastojalanjälki, ja sitä käytetään usein lyhennettynä terminä.

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki mittaa, kuinka paljon maa- ja vesialaa tarvitaan ihmisten elintarpeiden – kuten ruoan, veden, asumisen, liikenteen sekä tuotteiden ja palveluiden – tuottamiseen. Se huomioi sekä maan biologisen tuottavuuden että resurssien määrän, joka tarvitaan tuotteiden ja palveluiden valmistukseen. Ekologisen jalanjäljen avulla voidaan tunnistaa ne kulutuksen osa-alueet, jotka aiheuttavat suurinta biologista monimuotoisuuden vähenemistä, ja suunnitella keinoja jalanjäljen pienentämiseksi.

Sekä ilmastojalanjälki että ekologinen jalanjälki ovat tärkeitä käsitteitä, sillä ne osoittavat, kuinka elämäntapamme vaikuttaa ympäristöön. Jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen omilla valinnoillaan – erityisesti kulutus- ja liikkumistottumuksillaan.

Mitkä kaasut vaikuttavat ilmastojalanjälkeen?

Ilmastojalanjälki ja ekologinen jalanjälki ovat keskeisiä mittareita ympäristövaikutusten ymmärtämisessä. Kaikki kulutus aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä, joista merkittävin on hiilidioksidi (CO₂). Ilmastojalanjälki lasketaan mittaamalla kaikki henkilön tai yrityksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO₂e). Ekologinen jalanjälki taas mittaa, kuinka paljon maa- ja vesialaa tarvitaan resurssien tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn.

Keskeiset kasvihuonekaasut ovat: vesihöyry (H₂O), hiilidioksidi (CO₂), dityppioksidi (N₂O). metaani (CH₄) ja otsoni (O₃). Eri kasvihuonekaasuilla on vaihteleva vaikutus ilmaston lämpenemiseen – jotkut nostavat lämpötilaa enemmän kuin toiset.

Miten yritykset voivat vähentää ilmastojalanjälkeään?

Yritykset voivat pienentää ilmastojalanjälkeään esimerkiksi ilmastokompensaation avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys maksaa päästöjensä vastaavan määrän vähentämisestä muualla maailmassa. Ilmastokompensaatiosta saadut varat käytetään erilaisiin ilmastohankkeisiin, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että ilmastokompensaatio ei voi korvata päästöjen todellista vähentämistä. Se on vain yksi osa laajempaa kestävän kehityksen työtä. Yritysten tulisi ensisijaisesti pyrkiä vähentämään omia päästöjään mahdollisimman paljon ennen kuin ne harkitsevat ilmastokompensaatiota.

Jotta saadaan käsitys tuotteen tai toiminnan ympäristövaikutuksesta koko arvoketjussa, käytetään elinkaarianalyyseja (LCA). Menetelmä mittaa ympäristövaikutukset kaikissa vaiheissa "kehdosta hautaan", alkaen valmistuksesta/rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta jätehuoltoon, kuljetuksiin ja kaikkeen energiankulutukseen näiden välillä. Esimerkiksi tuulivoimalaitoksen ympäristövaikutukset tulisi laskea voimalaitoksen rakentamisesta, materiaalin kulutuksesta ja sen valmistuksesta, ylläpidosta ja korjauksista käyttöaikana sekä lopulta voimalaitoksen purkamisesta aiheutuvien päästöjen perusteella. Elinkaarianalyyseja voidaan siis tehdä kaikista inhimillisistä toiminnoista sekä tuotteista kuten elintarvikkeet, pakkaukset, elektroniikka, polttoaineet, kuljetus jne.

Menetelmä antaa tietoa siitä, missä ympäristövaikutus on suurimmillaan, jolloin voidaan ryhtyä toimiin prosessien ja mahdollisesti materiaalien käytön parantamiseksi ja tuotantoketjun ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Tulosta voidaan sitten käyttää tuotekehittelyssä sekä yrityksen kestävyystyön visualisoinnissa ja markkinoinnissa.

Elinkaarianalyysit ovat yhä tavallisempia yritysten ja organisaatioiden ympäristötyössä, erityisesti Pohjoismaissa. Tähän vaikuttaa myös lisääntynyt läpinäkyvyyden ja ympäristötietojen kysyntä, mikä tarkoittaa, että yritysten odotetaan toimivan kestävällä ja vastuullisella tavalla. Toinen tekijä on vahva ympäristölainsäädäntö EU:ssa, esimerkiksi vaatimus vastuullisuusraportista. 2000-luvun alusta Euroopan ulkopuoliset maat ovat seuranneet esimerkkiä ja soveltaneet näitä menetelmiä sekä teollisuuden että yhteiskuntakehityksen alueella. Tästä voit lukea lisää elinkaarianalyysien merkityksestä yritykselle.

Maapallon ilmasto on muuttunut historian aikana jatkuvasti. Historiassa on ollut lämpimiä ja kylmiä kausia mannerlaattojen liikkeiden, maapallon ja auringon välisen etäisyyden ja ilmakehän kemiallisen koostumuksen mukaan. Erona nykyiseen on, että aikaisemmin ilmastonmuutos on tapahtunut tuhansien vuosien aikana. Nykyisin keskilämpötila kasvaa paljon normaalia nopeammin. Tärkein syy on fossiilisten polttoaineiden kuten hiilen, öljyn ja maakaasun, käyttö.

Kasvihuonekaasujen päästöt ovat vuodesta toiseen erittäin korkealla tasolla, ja sen seurauksena maapallo lämpiää yhä nopeammin.

Agenda 2030 ja maailmalaajuiset tavoitteet

25.9.2015 tehtiin joukko ratkaisevia kansanvälisiä päätöksiä, kun YK:n jäsenvaltiot sopivat Agenda 2030 -ohjelmasta, joka sisältää 17 maailmanlaajuista osatavoitetta taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kannalta kestävälle kehitykselle.
Päätös on kunnianhimoisin kestävän kehityksen tavoite, jonka maailman johtajat ovat koskaan hyväksyneet, ja sillä pyritään saavuttamaan kolme päämäärää vuoteen 2030 mennessä.

1. Poistamaan äärimmäinen köyhyys
2. Vähentämään eriarvoisuutta ja vääryyksiä maailmassa
3. Ratkaisemaan ilmastokriisi

Maailmanlaajuiset tavoitteet ovat ainutlaatuisia, koska ne ovat:

• Yleismaailmallisia – mikä tarkoittaa, että ne kohdistuvat kaikkiin maailman maihin ja kaikilla mailla on yhteinen vastuu niiden toteuttamisesta.
• Integroituja ja jakamattomia – mikä tarkoittaa, että mitään tavoitetta ei voida saavuttaa toisen kustannuksella – edistystä vaaditaan kaikilla alueilla, jotta tavoite voidaan saavuttaa.
• Inklusiivisia – ne on hyväksytty kaikkein läpinäkyvimmässä ja inklusiivisimmassa prosessissa YK:n historiassa.
• Kaikkia koskevia – keskeistä maailmanlaajuisissa tavoitteissa on, että ketään ei jätetä ulkopuolelle (Leave no one behind).

Maailmanlaajuiset tavoitteet toteutetaan ottaen erityisesti huomioon ihmiset ja yhteiskunnat, joilla on heikoimmat lähtökohdat.

Jos haluat tietää lisää maailmanlaajuisista tavoitteista - lue täältä.

Pariisin ilmastosopimus

Samana vuonna Pariisissa järjestetyssä ilmastohuippukokouksessa, epävirallisella nimellä COP21 (The 21st Conference of the Parties to the United Nations Framework Convention on Climate Change), hyväksyttiin niin sanottu Pariisin sopimus, jossa osallistujamaat päättivät uudesta ilmastosopimuksesta koskien maailman lämpötilan nousun rajoittamista. Marraskuussa 2016 ratifioidun sopimuksen mukaan maat sitoutuivat kiristämään kansallisia tavoitteitaan kasvihuonekaasupäästöjen osalta viiden vuoden välein ja pitämään maailmanlaajuisen keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa asteessa sekä pyrkimään toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua noin 1,5 asteeseen.

Pariisin sopimus koskee kaikkia maita, mutta suurin vastuu on rikkaimmilla länsimailla, joiden edellytetään tukevan köyhempiä maita niiden kestävässä kehityksessä samoin kuin auttavan niitä, jotka pahimmin kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Sopimuksen tavoitteet ulottuvat usealle vuosikymmenelle ja päämääränä on, että ihmiskunta lopettaa kasvihuonekaasujen pääsyn ilmakehään vuoteen 2100 mennessä.

Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi poistaa köyhyyden maailmasta ja viimeinen sukupolvi, joka voi torjua ilmastonmuutoksen, Ban Ki-moon (YK:n entinen pääsihteeri)

Katowicen ilmastokokous 2018

2. - 15. joulukuuta 2018 Pariisin sopimuksen hyväksyneiden 193 maan edustajat kokoontuivat uuteen, vuotuiseen COP24-ilmastokokoukseen Katowicessa, Puolassa. Ilmastokokouksen tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen täytäntöönpanosta laatimalla kaikkia maita koskevat yhteiset säännöt tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kokousta oli pidennetty yhdellä päivällä 15. joulukuuta asti, maat pääsivät lopulta sopuun säännöistä, joiden mukaan Pariisin sopimus pantaisiin täytäntöön. Säännöt tulivat voimaan vuonna 2020 ja koskevat keinoja, joilla päästöt mitataan ja niistä raportoidaan läpinäkyvästi, jotta eri maiden ilmastoponnistelut olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Sopimuksessa teollisuusmaat sitoutuvat korvaamaan kehitysmaille ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja ilmoittamaan neljän vuoden välein vuodesta 2020 alkaen, mitä tukea ne aikovat tarjota kehitysmaiden muutostyölle. Turkki kyseenalaisti kuitenkin asemansa teollisuusmaana, ja kysymys siirrettiin tuleviin kokouksiin. Kysymys siitä, miten maiden pitäisi hyvittää päästövähennyksiä muissa maissa, lykättiin myös tuleviin kokouksiin Brasilian vastalauseiden jälkeen, joissa vaadittiin sääntelyn yksinkertaistamista. Maa ei saanut myötätuntoa muilta edustajilta, joiden mielestä nykyisen järjestelmänkin puitteissa fuskataan riittävästi.

IPCC:n raportista 1,5 asteen maailmanlaajuisen lämpenemisen vaikutuksista tuli kiistanalainen kysymys, kun Yhdysvallat, Venäjä, Saudi-Arabia ja Kuwait vastustivat tekstin sanamuotoa. Maat kieltäytyivät hyväksymästä muotoilua, jossa raportti oli "tervetullut". Sen sijaan ne halusivat heikomman muotoilun, jossa se ”huomioitiin”. Ratkaisuna oli kompromissi, jossa molemmat sanat esiintyvät tekstissä hieman eri tavalla kuin alun perin. Lopputekstistä kuitenkin pyyhittiin pois kappale, jossa kerrotaan, kuinka suuria päästöjen vähennysten pitäisi olla vuoteen 2030 mennessä, jotta 1,5 asteen tavoite saavutettaisiin. Yhteenvetona maat onnistuivat saavuttamaan yksimielisyyden tiukasta pitkän tähtäimen säännöstöstä, joka koskee sitä, miten ne suunnittelevat, viestivät, toteuttavat, raportoivat ja seuraavat Pariisin sopimuksen mukaisia toimenpiteitään.

Faktaa: IPCC:n erikoisraportti

Osa Katowicen kokouksen kiistoista koski erikoisraporttia 1,5 asteen tavoitteesta, jonka YK:n hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) esitti saman vuoden lokakuussa. Raportissa kuvataan 1,5 asteen lämpenemisen vaikutukset ja tarvittavat päästöjen vähennykset, jotta maailmanlaajuinen lämpeneminen pysyisi 1,5 asteen tasolla. Raportissa verrataan 1,5 asteen lämpenemisen riskejä 2,0 asteen lämpenemiseen. Raportin kirjoittajat katsovat, että erot ovat merkittäviä, mutta että seuraukset ovat vielä paljon vakavampia, jos lämpötilan annetaan nousta yli 2,0 astetta.

Lähde: IPCC

Opas vastuullisuusraportointiin

Yhä useammat yritykset tulevat kuulumaan lakisääteisen kestävyysraportoinnin piiriin. Lue oppaamme saadaksesi vinkkejä siitä, mitä sinun tulee ottaa huomioon, kun raportointivelvollisuus koskee yritystäsi.

Tehtävämme on auttaa asiakkaitamme ilmastoälykkäämpään elämään ja edistää kestävää tuotantoa ilman fossiilisia polttoaineita tarjoamalla ilmastoälykkäitä ratkaisuja. Panostamme uusiutuviin energialähteisiin, ensisijaisesti tuulivoimaan ja nykyisin yhä enemmän myös aurinkoenergiaan.

Toteuttaaksemme tavoitteemme olemme laatineet suunnitelman, joka sisältää tärkeimmät rakennuspalikat, joilla saavutamme päämäärämme yhdessä kumppaneittemme, asiakkaittemme ja viranomaisten kanssa.

Vuonna 2016 Vattenfall, SSAB ja LKAB loivat yhteisyrityksen HYBRIT (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology), joka pyrkii mullistamaan teräksentuotannon. HYBRIT pyrkii korvaamaan perinteisesti malmin jalostuksessa tarvitun kivihiilen vedyllä. Valmistusprosessissa vetykaasu tuottaa vettä hiilidioksidin sijasta. Vetyä puolestaan ​​tuotetaan fossiilittomien energialähteiden avulla.

Pilottituotantolaitoksen rakentaminen aloitettiin Luulajassa 20.6.2018. Pilottilaitos käynnistyi vuonna 2020, ja sen tavoitteena on kehittää fossiilittoman teräksen ratkaisu vuoteen 2035 mennessä. Onnistuessaan HYBRITin arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä Ruotsissa 10 prosenttia ja Suomessa 7 prosenttia. Jos maailman terästeollisuus ottaa teknologian käyttöön, se vähentää merkittävästi maailmanlaajuisia hiilidioksidipäästöjä. HYBRIT, maailman ensimmäinen fossiiliton teräksenvalmistustekniikka, jolla ei ole juurikaan hiilijalanjälkeä, tulee siten olemaan ainutlaatuinen askel kohti fossiilivapaata yhteiskuntaa.

Alkuperätakuiden tarkoituksena on taata sähkönkuluttajille, että sähkö tulee sähkönmyyjän ilmoittamasta lähteestä. Sekä sähköntuottajiin että sähkönmyyjiin sovelletaan alkuperätakuita koskevaa lakia, jonka nojalla sähköntuottajat saavat takuun jokaisesta tuottamastaan megawattitunnista sähköä. Sen jälkeen sähköntuottaja voi myydä alkuperätakuita avoimilla markkinoilla, joilla ostajina toimivat sähkönmyyjät, jotka haluavat ostaa tietynlaista sähköä. Alkuperätakuiden hakeminen on vapaaehtoista.

Koska sähkö virtaa vapaasti sähköverkossa, sähkönmyyjä ei voi taata, että saat juuri sitä sähköä, jota olet ostanut. Alkuperätakuiden avulla sähkönmyyjä huolehtii siitä, että esimerkiksi vesivoimalla tuotettua sähköä myydään vain niin paljon kuin sitä on verkossa. Alkuperätakuut mitätöidään sen jälkeen, kun sähkönmyyjä on myynyt sähkön asiakkaille. Siten varmistetaan, että myyty sähkömäärä todella vastaa tuotettua sähkömäärää. Jos sähköntuottajalla ei ole riittävästi alkuperätakuita tietynlaiselle sähkölle omasta tuotannostaan, sen on ostettava alkuperätakuita muilta sähköntuottajilta.

Alkuperätakuilla käydään kauppaa avoimilla markkinoilla kahdenvälisten sopimusten tai meklareiden avulla. Kysyntää syntyy, kun sähkönmyyjät haluavat myydä tuottajien tuottamaa sähkölajia. Sähkönmyyjä ostaa silloin sitä sähkömäärää vastaavan määrän alkuperätakuita kuin toimittaja haluaa myydä sähköä. Alkuperätakuille ei ole ennalta määrättyä hintaa, vaan hinta määräytyy ostajan ja myyjän kesken kunkin kaupan osalta. Alkuperätakuut myöntää energiaviranomainen, joka myös päättää millä tuotantolaitoksilla on niihin oikeus.

Alkuperätakuut antavat loppukäyttäjille mahdollisuuden valita, haluavatko he esimerkiksi yksinomaan tuulivoimalla tuotettua sähköä. Tällöin he voivat tiettyyn sähkön tuotantotapaan kohdistuvalla kysynnällä edistää ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän sähkön tuotantoa. Alkuperämerkitty sähkö on jäljitettävissä, ja sähköntoimittajilla on lain nojalla velvollisuus ilmoittaa laskussa jokaisen energialähteen osuus ja energialähteiden keskimääräinen koostumus. Lue, mitä energialähteitä käytetään tänä päivänä ja mitä energialähteitä käytetään enemmän tulevaisuudessa.

EPD (Environmental Product Declaration, ympäristöseloste) selvittää tuotteen tai palvelun ympäristövaikutuksen koko sen elinkaaren ajalta. Se ei arvioi ympäristövaikutuksia tai ympäristön huomiointia, mutta sen avulla eri tuotteiden ympäristöominaisuuksia voidaan vertailla elinkaaren näkökulmasta. EPD tarjoaa selkeää, laatuvarmistettua ja vertailukelpoista tietoa esimerkiksi sähköntuotannon ympäristövaikutuksista. Ympäristöselosteen tietoja voidaan siirtää suoraan vastuullisuusraporttiin tai käyttää viestinnässä ja markkinoinnissa.

Puhtaista elinkaarianalyyseistä poiketen EPD asettaa huomattavat vaatimukset läpinäkyvyydelle ja verifioinnille. EPD antaa tietoja resurssien käytöstä, päästöistä, jätteistä, kierrätyksestä ja maankäytöstä kutakin tuotettua kilowattituntia kohti. EPD takaa objektiiviset, ISO 14025 -standardiin perustuvat laatuvarmistetut tiedot.

EPD:n sisältämät tiedot perustuvat suurimmalta osin elinkaarianalyysiin. EPD-merkinnän luomiseen vaaditaan suunnitellun tuotteen elinkaarianalyysi, jonka usein laatii ulkopuolinen konsultti, mutta analyysi voidaan myös laatia sisäisesti, jos yrityksessä on siihen tarvittava osaaminen. Kansainvälisen EPD®-järjestelmän määräykset antavat opastusta ja asettavat vaatimuksia sille, miten elinkaarianalyysit on tehtävä ja miten EPD on laadittava. Kun hyväksytty riippumaton taho on arvioinut ja hyväksynyt EPD-merkinnän, se rekisteröidään ja julkaistaan osoitteessa https://www.environdec.com/home.

Mietitkö, miten EPD:llä varustettu sähkö hyödyttäisi yritystäsi? Listaamme painavimmat argumentit, miksi kannattaa valita EPD-ympäristöselosteella varustettu sähkö.

Rakennusten ympäristösertifioinnilla arvioidaan, miten kestävä rakennus on ympäristöllisesti. Se toimii takuuna siitä, että rakennus täyttää lupaukset. Rakennusten sertifiointijärjestelmän avulla sijoittajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät voivat vertailla eri kiinteistöjä yhdenmukaisella tavalla.

Rakennusten ympäristösertifiointi on kehitetty, koska kiinteistöjen omistajat ja loppukuluttajat asettavat korkeampia kestävyys- ja energiatehokkuusvaatimuksia rakennuksille, joihin he perustavat toimistonsa tai muuttavat asumaan. Sertifiointiprosessissa otetaan huomioon useita tekijöitä, kuten sisätilat, materiaalit ja energia, mutta myös eri olosuhteiden vaikutus asukkaisiin. Käytössä on useita eri sertifiointijärjestelmiä, joiden välillä on eroja. Monet kuitenkin perustuvat pistejärjestelmään, jossa erilaiset materiaali- ja energialähdevalinnat antavat eri määrän pisteitä. Yleisimmät sertifioinnit ovat LEED, BREEAM, Green Building ja Joutsenmerkki.

LEED

LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -järjestelmän on kehittänyt yleishyödyllinen järjestö U.S. Green Building Council, ja se antaa pisteitä ympäristötehokkuuden perusteella. LEED-sertifiointi on käytössä useimmissa maissa, ja jos halutaan tehdä vaikutus kansainvälisillä markkinoilla, LEED-sertifiointi on eduksi. LEED perustuu amerikkalaisiin standardeihin ja on yhteneväinen kaikkialla maailmassa. Sen lisäksi, että sitä voidaan käyttää sekä uusille että olemassa oleville rakennuksille, LEED-ympäristöluokitus voi kattaa kokonaisia kaupunginosia. Sertifikaatti riippuu siitä, mikä rakennustyyppi on kyseessä: uudisrakennus, rakennus, jonka sisätilat on remontoitu vuokralaista varten, vai vanha rakennus. Kiinteistönomistajien ja kiinteistöalan yritysten lisäksi myös vuokralaiset voivat hakea sertifiointia.

LEED-sertifioinnissa arvioidaan seuraavat alueet:

• Lähiympäristö
• Vedenkäyttö
• Energian käyttö
• Materiaalit
• Sisäilman laatu

On myös mahdollista saada bonuspisteitä innovaatioista ja alueen olosuhteiden huomioimisesta. Sertifioinnin saanut rakennusprojekti sitoutuu raportoimaan veden ja energian käytöstä viiden vuoden ajan. Sertifiointitasoja ovat: sertifioitu, hopea, kulta ja platina.

BREEAM

BREEAM (BRE Environmental Assessment Method) on alun perin peräisin Isosta-Britanniasta ja se on Euroopan ja myös koko maailman yleisimmin käytetty sertifiointijärjestelmä. Sitä käytetään osittain uudisrakennuksissa, osittain nykyisissä ja osittain kaupallisissa rakennuksissa. BREEAM on saatavana sekä maakohtaisina paikallisiin olosuhteisiin mukautettuina versioina että kansainvälisinä versioina yksittäisten projektien sertifiointiin kaikkialla maailmassa.

BREEAM on kattava sertifiointi, joka arvioi rakennuksen ympäristövaikutuksia huomioiden projektin johtamisen, energiankäytön, sisäilmaston, vedenkäytön, jätteiden käsittelyn, maankäytön, vaikutukset lähiympäristöön, rakennusmateriaalit ja saastuttamisen sekä liikenteen ja kuljetukset. Tietyillä alueilla pisteissä on minimitaso, joka pitää saavuttaa.

Lisäpisteitä voi saada siitä, miten innovatiivisia rakennuksen tekniset ratkaisut ovat. Jokaisen osa-alueen kohdalla lasketaan, montako pistettä rakennus on saavuttanut alueen kokonaispisteistä, minkä jälkeen lasketaan kokonaispisteet. Sertifiointiarvosanoja on viisi:

• Pass (läpäisty)
• Good (hyvä)
• Very good (erittäin hyvä)
• Excellent (erinomainen)
• Outstanding (aivan erityisen hyvä)

Jos rakennus saa alle 30 prosenttia enimmäispistemäärästä, sille ei myönnetä sertifikaattia. Outstanding-tason saavuttamiseen vaaditaan 85 prosenttia enimmäispisteistä sekä hyviä, innovatiivisia ratkaisuja.

Green Building

Energian käytön tehostamisen nopeuttamiseksi rakennus- ja kiinteistöalalla luotiin EU:ssa Green Building vuosina 2004 - 2014. Sertifiointi on tarkoitettu kiinteistöjen omistajille ja isännöitsijöille, jotka haluavat tehostaa energian käyttöä rakennuksissaan ja asunnoissaan. Sertifioinnin saadakseen rakennuksen on käytettävä 25 % vähemmän energiaa kuin aikaisemmin. Rakentajat, remontoijat ja kiinteistöalan yritykset voivat sertifioida rakennuksia Green Building -sertifioinnilla.

Joutsenmerkki

Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkintä. Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti ottaa Joutsenmerkin käyttöön vuonna 1989. Tavoitteena oli antaa Pohjoismaiden kuluttajille hyvä työkalu tiukat ympäristövaatimukset täyttävien tuotteiden valintaan.

Joutsenmerkki takaa, että ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita, energian ja resurssien käyttöä, jätteenkäsittelyä ja kierrätystä koskevat kriteerit täyttyvät. Tällä hetkellä eristystuotteiden kohdalla puuttuvat kriteerit Joutsenmerkin saamiseksi, sen sijaan kriteerit täyttävien rakennusten on mahdollista saada Joutsenmerkki. Joutsenmerkki-järjestelmässä on laadittu kriteerit omakotitaloille, rivi- ja kerrostaloille sekä koulu- ja päiväkotirakennuksille. Joutsenmerkki arvioi seuraavat ympäristöön liittyvät osa-alueet:

• Rakennusprosessi
• Energia
• Sisäilmasto
• Materiaalit
• Kemikaalit
• Ohjeet asujille
• Laadunvalvontajärjestelmät

Lue lisää Joutsenmerkin kotisivulta - joutsenmerkki.fi.