Tällä hetkellä asfaltti lämmitetään polttamalla fossiilisia polttoaineita, mutta uudella mikroaaltotekniikalla pystytään toivon mukaan saamaan aikaan muutos. – Tarvitsemme sähköistettyjä lämmönlähteitä ja parempia kannustimia teollisuuden päästöjen vähentämiseksi, Combitechin Christoffer Eek sanoo.
Swedish Magnetite Microwave Asphalt Road Technology (SMMART) -hankkeessa tutkitaan nyt mikroaaltotekniikkaa asfaltin lämmittämisessä. Tavoitteena on sähköistää lämmitystekniikka, jolla asfaltti lämmitetään hiilidioksidivapaasti.
Jos onnistumme sähköistämään koko lämmitysprosessin, asfalttirakentamisen hiilidioksidipäästöt vähenevät huomattavasti.
– Nykyään asfaltin lämmittämiseen käytetään muun muassa hiilidioksidia vapauttavaa nestekaasua ja polttoöljyä. Jos onnistumme sähköistämään koko lämmitysprosessin, asfalttirakentamisen hiilidioksidipäästöt vähenevät huomattavasti – noin 380 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, Combitechin liiketoiminnan kehittäjä Christoffer Eek kertoo. Hän osallistuu hankkeeseen yhdessä yritysten, viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Parempi työympäristö
Ympäristövaikutusten parantamisen lisäksi hanke tähtää myös työympäristön parantamiseen ja tasa-arvokysymysten edistämiseen.
– Kun nestekaasun ja polttoöljyn polttamisesta voidaan luopua, syntyy vähemmän savukaasuja, jolloin asfalttipäällystettä levittävät työntekijät eivät altistu karsinogeenisille aineille. Mikroaaltojen ansiosta myös lämpötila pysyy paremmin hallinnassa, sillä lämmönlähde katoaa heti, kun virta katkaistaan. Näin prosessi on turvallisempi ja palovammojen riski pienempi. Toivomme myös, että yhä useammat naiset haluavat hakeutua alalle, kun raskaat ja vaaralliset työvaiheet vähenevät.
Ruoan lämmittäminen mikroaaltouunissa on erittäin nopeaa, ja näin on tilanne myös monissa teollisuussovelluksissa.
Yksinkertaisesti sanottuna SMMART-projektissa käytetään samaa tekniikkaa kuin mikroaaltouunissa. Mutta huomattavasti suuremmassa mittakaavassa. Jos kodin tavallisessa mikroaaltouunissa on 1 kilowatti, heidän uuninsa teho on 12 kilowattia.
– Kuten tiedetään, ruoan lämmittäminen mikroaaltouunissa on erittäin nopeaa, ja näin on tilanne myös monissa teollisuussovelluksissa.
– Toiseen lämmitystekniikkaan verrattuna olemme usein riippuvaisia materiaalin lämmönjohtavuudesta, mutta mikroaallot tunkeutuvat materiaaliin ja lämmittävät sen. Olemme keskittyneet valuasfalttiin, joka on lämmitettävä 200-asteiseksi. Prosessin tehostamiseksi lisäämme kuitenkin magneettia asfalttimassaan.
Siirrettävä akkuratkaisu
Perinteisesti asfaltin lämmityksessä käytetään fossiilisia polttoaineita,
Perinteisesti asfaltin lämmityksessä käytetään fossiilisia polttoaineita, mutta SMMARTin mikroaaltolämmityshanke käyttää sähköä. Koska tietöitä tehdään usein pitkiä matkoja, hankkeessa testataan Northvoltin Vattenfallin toimesta kehittämää siirrettävää akkuvarastoa. Se tarkoittaa, että työkohteeseen voidaan mennä missä tahansa kylmän materiaalin kanssa ja lämmittää se paikan päällä.
– Lämmitintämme ja Vattenfallin pienintä siirrettävää akkuvarastoa käytettäessä mikroaaltotekniikkaa voitaisiin käyttää kaksi päivää ennen kuin akku täytyy ladata. Toivomme, että lähitulevaisuudessa voimme tuoda markkinoille tämänkaltaisia sovelluksia, joissa on osittain käytössä siirrettävä akkuvarasto. Se tarjoaa erinomaista joustavuutta lämmitykseen paikan päällä.
Mikroaaltoihin perustuvan tekniikan etuna on sähköistetty lämmönlähde, joka mahdollistaa koko tuotantoketjun automatisoinnin ja digitalisoinnin. Tähän mennessä projektissa on pystytty osoittamaan, että siirtyminen muutamasta kilosta 500 kiloon on täysin mahdollista.
Tekniikan skaalaamiseksi on kuitenkin otettava huomioon monia eri asioita.
– Ei ole itsestään selvää, miten pystymme jatkuvasti valmistamaan satoja tonneja tunnissa. Siksi on tärkeää, että tässä projektissa on mukana useita osapuolia, joilla on erilaista asiantuntemusta tehdäksemme yhteistyötä hyvän ratkaisun löytämiseksi, Christoffer Eek sanoo.
SMMART-projekti:
Projektin toteuttamisessa mukana ovat Combitech, LKAB, Skanska, Glasir, Nynas, Ecoloop, Luulajan tekninen yliopisto, VTI, Trafikverket ja GeoArc. Nyt on käynnissä projektin loppuvaihe, jonka osarahoittaja on Vinnova Utmaningsdriven innovation -ohjelmallaan sekä Ruotsin rakennusalan kehitysrahasto SBUF.
