Suomi tavoittelee nykyisen hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pian sen jälkeen hiilinegatiivisuutta. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia energiajärjestelmäämme. Käytännössä kyse on fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta päästöttömällä sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.
Sähköistämisellä tarkoitetaan sitä, että puhtaalla sähköllä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä — joko suoraan tai välillisesti. Fossiilittomiin energialähteisiin perustuva sähköistäminen vähentää välittömästi energian tuotannon ja käytön päästöjä. Sähköistämisen rooli onkin keskeinen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Suomen ilmastopaneeli arvioi, että sähköistämisen avulla Suomen päästöjä on mahdollista leikata 90–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Sähköistäminen syö paljon puhdasta sähköä, ja niinpä sähköä tarvitaan roppakaupalla lisää. Suomen ilmastopaneeli on arvioinut, että sähkön tarve voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä. Energiankäytön tehostamisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia kokonaissähköntarpeeseen.
Tuulivoimaa maalle ja merelle
Tällä hetkellä Suomessa rakennetaan uutta tuulivoimatuotantoa enemmän kuin koskaan. Tuulivoima kasvatti Suomen uusiutuvan energiantuotannon määrää merkittävästi vuonna 2022. Vuoden aikana Suomeen rakennettiin huikeat 2 430 megawattia uutta tuulivoimakapasiteettia ja samalla tuulivoimakapasiteettimme kasvoi 75 prosentilla. Uusia tuulivoimaloita otettiin käyttöön 437.
Suomen tuulivoimakapasiteetin arvioidaan olevan vuonna 2025 10 GW mutta vuonna 2030 jo yli 20 GW. Ydinvoiman ohi Suomen suurimpana sähköntuotantomuotona tuulivoima menee vuonna 2026 tai viimeistään 2027.
Vattenfall on aloittanut yhteishankkeen Metsähallituksen kanssa Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan merituulivoimapuiston rakentamiseksi ja operoimiseksi. Korsnäsiin, Suomen länsirannikolle rakennettavan puiston nimellinen kapasiteetti tulee olemaan 1,3 GW ja mahdollinen vuosituotanto 5 TWh. Valmistuttuaan 2030-luvun alussa Korsnäsin tuulivoimapuisto tuottaa uusiutuvaa energiaa määrän, joka vastaa yli kahden miljoonan kerrostaloasunnon vuosikulutusta tai noin 250 000 sähköllä lämmitetyn omakotitalon vuosikulutusta Suomessa.
Vähäpäästöinen vety
Oman lisänsä sähköistämiseen tuo vety ja viime aikoina Suomessa on kuultu monista uusista vetyhankkeista. Vielä ei tiedetä, mitä kaikkea vetytalous tuo tullessaan. Se tiedetään, että vety on hyvä keino vähentää ilmastopäästöjä ja varastoida energiaa.
Vetytalouden kiistaton etu on sen vähäpäästöisyydessä, kunhan vety tuotetaan uusiutuvalla energialla. Uusiutuvalla energialla tuotettua vetyä kutsutaan vihreäksi vedyksi erotuksena uusiutumattomalla energialla tehtyyn harmaaseen vetyyn. Vedyn polttaminen energiaksi ei saastuta, sillä sen palamistuotteena syntyy puhdasta vettä, joka voidaan päästää suoraan ympäristöön.
Suomen hallitus hyväksyi alkuvuonna 2023 periaatepäätöksen vedystä. Valtioneuvoston arvion mukaan Suomi voi tuottaa jopa kymmenen prosenttia EU-alueen päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tällaisen vetymäärän tuottamista varten tarvitaan valtavat määrät päästötöntä sähköä, jonka avulla puhdasta vetyä valmistettaisiin vedestä. Valtioneuvosto arvioi Suomessa parhaillaan rakenteilla olevan ja tulevaisuudessa rakennettavan tuulivoiman riittävän myös vedyn valmistukseen.
Sähköjärjestelmään tasapainoa
Sähkön riittävyyttä isompi kysymys tulevaisuudessa saattaa olla se, miten sähköjärjestelmän tasapaino varmistetaan, kun säästä riippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa verkossa. Sähköverkoissa täytyy olla jatkuvasti yhtä paljon tuotantoa ja kulutusta.
Jatkossa, kun tuotanto on vaihtelevaa, myös kulutuksen pitää joustaa sen mukaan, paljonko tuotantoa on tarjolla. Ratkaisu tähän on energian varastointi; se mahdollistaa sähkön varastoinnin silloin kun sitä tuotetaan enemmän kuin kulutetaan ja sen käytön silloin kun sitä tarvitaan enemmän kuin tuotetaan.
Tällaisia energian varastointijärjestelmiä ovat esimerkiksi akut, vedyn tuotanto ja varastointi sekä lämmön varastointi. Näiden teknologioiden kehitys onkin tärkeää, jotta uusiutuvan energian käyttö saadaan mahdollisimman tehokkaaksi ja taloudelliseksi.
Siirtoyhteyksien on niinikään oltava hyvät sekä Suomen sisällä että myös naapurimaihin. Fingrid on reagoinut tilanteeseen ja kiihdyttänyt investointiohjelmaansa viimeiset 3-4 vuotta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon investoidaan ennätykselliset kolme miljardia euroa. Voimajohtoa rakennetaan 5 000 kilometriä lisää ja se tarkoittaa, että pohjoisen ja etelän välinen siirtokapasiteetti tuplaantuu.
