Energiaa säästävien LED-lamppujen myynti kasvaa maailmalla voimakkaasti, ja ne ovat yhä tehokkaampia ja edullisempia. Maailmanlaajuisesti se merkitsee pienempiä kasvihuonekaasupäästöjä. LED-teknologian kehitystä edesauttoi Euroopan unionin asettama kielto hehkulampuille 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.
Toisin kuin monilla muilla energian käytön alueilla, valaistuksen osalta ollaan hyvää vauhtia matkalla kohti vuodelle 2030 asetettuja kestävyystavoitteita. Sen kertoo vilkaisu kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tilastokoosteeseen.
Joka toinen maailmassa myydyistä lampuista perustuu nykyään valodiodeihin eli LEDeihin. Ne kuluttavat enintään kuudesosan hehkulamppujen viemästä energiamäärästä, mutta antavat yhtä paljon valoa. Erityisen myönteistä on, että kehitys jatkuu nopeasti oikeaan suuntaan sekä laskevien hintojen että kasvavan myynnin osalta, ja että jokaista kulutettua wattia kohden saatava valomäärä kasvaa edelleen voimakkaasti.
Suomalaisella keskeinen rooli
Keskeinen tekijä LED-lamppujen yleistymisessä vaikuttaa olleen EU:n asettama kielto hehkulampuille vuonna 2008. Suomalaisella europarlamentaarikolla, nykyisellä kansanedustaja Satu Hassilla oli keskeinen rooli tässä muutoksessa.
- Hehkulamppukieltoa kritisoitiin muassa sen vuoksi, ettei LED-teknologia asiasta päätettäessä ollut vielä riittävän kehittynyttä, ja välivaiheen ratkaisuna käytettiin niin sanottuja energiansäästölamppuja tai pienloistelamppuja. Niiden ongelmana oli lamppujen huono värintoisto sekä niiden sisältämä elohopea, Vattenfallin energia-asiantuntija Malkus Lindroos sanoo.
- Ilman hehkulamppukieltoa LED-teknologian kehitys tuskin olisi edennyt nykyistä vauhtia, Lindroos toteaa.
Lampunvaihtokertojen väheneminen säästää työtunteja
Myös Suomessa LED-lamppuihin siirtymisellä on positiivinen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, tosin pienempi, koska Suomessa sähköstä tuotetaan vain pieni osa fossiilisilla polttoaineilla.
- Rahaa säästyy silti, etenkin kun lamppujen vaihdot usein yhdistetään uusien valaisinten ja parempien ohjausjärjestelmien asennukseen. Yrityksissä ja julkisissa tiloissa sekä katuvalaistuksessa säästyy runsaasti työaikaa, joka kuluu valonlähteiden vaihtamiseen, koska LED-lampuilla on moninkertainen käyttöikä hehkulamppuihin verrattuna, Malkus Lindroos kertoo.
Aiemmin valaistukseen käytetty sähkö voidaan käyttää johonkin toiseen kohteeseen, kuten vaikkapa sähköiseen liikenteeseen tai vedyn tuottamiseen teollisuuden prosesseihin. Vattenfall on aktiivisesti mukana tutkimassa niin sähköistä liikennettä kuin myös teollisuuden prosessien sähköistämistä.
Keksintö, jolla on merkitystä
Valkoista valoa tuottavat valodiodilamput mahdollisti tutkijoiden 1990-luvulla tekemä läpimurto, sininen valodiodi, josta kolme japanilaista tutkijaa saivat Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 2014: Isamu Akasaki, Hiroshi Amano ja Shuji Nakamura. Nykyään on selvää, että se on yksi niistä yksittäisistä keksinnöistä, joilla on ollut suuri vaikutus maailmanlaajuiseen kestävyyteen.
IEA:n kestävän kehityksen skenaarion mukaan, jota valaistus siis vaikuttaa pystyvän seuraamaan, 90 prosenttia kaikista maailmassa myytävistä lampuista perustuisi vuonna 2030 valodiodeihin. Niiden tehokkuuden, eli siis kyvyn muuttaa watti sähköä valoksi, odotetaan paranevan nykytasosta, noin 80–120 lumenista wattia kohden, keskimäärin 160 lumeniin wattia kohden. Perinteisten hehkulamppujen valaisuteho oli vain noin 13 lumenia wattia kohden.
