Suomeen on valmistunut useita datakeskuksia ja uusia on runsaasti suunnitteilla, mikä on herättänyt keskustelua niiden vaikutuksista sähkömarkkinoihin ja verkkokapasiteetin riittävyydestä.
Datakeskuksista kohistaan enenevissä määrin, eikä syyttä. Elinkeinoelämän keskusliiton Vihreiden investointien dataikkunan mukaan esiselvitysvaiheessa on 34 hanketta, suunnitteilla 33 ja investointipäätöksen saaneita 18. Käynnistyneitä datakeskuksia on 14. Investointipäätöksen saaneiden hankkeiden arvioidaan pääosin valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä, mutta suunnitellun kokonaiskapasiteetin toteutus voi tapahtua vaiheittain.
Investointien kokonaisarvo esiselvitys-, suunnittelu-, investointipäätös- ja käynnissä olevissa hankkeissa on yli 306 000 miljoonaa euroa.
Luvut ovat suuria, ja ovat herättäneet kysymyksen siitä, voivatko ne aiheuttaa riskejä muille sähkönkäyttäjille tai esimerkiksi suunnitteilla olevalle vetytaloudelle. Riittääkö sähkö Suomessa, jos datakeskuksia toteutuu suunnitellussa tahdissa?
Pitkät sopimukset ja uutta tuotantoa
Energiateollisuus ry:n sähkön tukkumarkkinoiden asiantuntija Janne Kauppi suhtautuu
huoliin rauhallisesti. Hänen mukaansa investointeja ei tehdä ilman varmuutta sähkön riittävyydestä:
- Datakeskushankkeet solmivat usein hyvissä ajoin pitkäaikaisia sähkönostosopimuksia sähköntuottajien, kuten tuulivoimayhtiöiden kanssa. Tämä osaltaan mahdollistaa myös uusien tuulivoimahankkeiden rakentamista, kun tuleva tuotantotarve on tiedossa.
Kauppi korostaa, että sähkön kokonaismäärä ei ole kiinteä, vaan sitä voidaan kasvattaa uusilla investoinneilla markkinaehtoisesti:
- Kakusta riittää jaettavaa muillekin teollisuuden aloille: datakeskuksia on suunnitteilla hyvin paljon, mutta vielä paljon enemmän on suunnitteilla uutta sähköntuotantoa. Käytännössä on paljon tuulivoimaprojekteja, jotka odottavat sähköntuotantotarpeen kasvua toteutuakseen ja ne voidaan käynnistää lähes nappia painamalla. Meillä Suomessa sähköntuotannossa on paljon potentiaalia kasvaa.
Vaikutusta sähkön hintaan
Datakeskushankkeiden ympärillä käytävän keskustelun kaikkein kuumin peruna taitaa olla sähkön hinnan kehitys.
- Sähkön hinnan kehitys riippuu monista tekijöistä. Jos kysyntä kasvaa voimakkaasti eikä tuotanto kehity samassa tahdissa, hintapaine voi nousta. Pitää muistaa, että markkinaehtoinen järjestelmä kannustaa hintojen noustessa investoimaan uuteen tuotantoon, mikä laskee hintaa.
Suomeen datakeskuksia houkuttelee juuri edullinen ja puhdas sähkö:
- Arvioiden mukaan datakeskusten vaikutus sähkön hintaan ei kuitenkaan näyttäisi lähivuosina muuttuvan merkittäväksi. Jos tulevaisuudessa hinnat nousisivat kokonaisuutena tuntuvasti, osa hankkeista suurella todennäköisyydellä siirtyisi muihin maihin, joissa sähköä olisi edullisemmin tarjolla.
Toinen houkutin on pohjoismaisen ilmaston tuomat edut: viileys vähentää jäähdytyksen tarvetta, ja hukkalämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi kaukolämmössä. Tämä voi osaltaan tehostaa energiajärjestelmää kokonaisuudessaan.
Kannusteita joustoon
Datakeskusten sähkönkulutus on tyypillisesti tasaista, mikä erottaa ne monista muista suurkuluttajista. Ne eivät aiheuta samanlaisia kulutuspiikkejä, mutta vievät osansa verkon kokonaiskapasiteetista.
Kaikki datakeskukset eivät myöskään ole samanlaisia. Osa vaatii jatkuvaa sähkönsaantia kriittisten palveluiden vuoksi, kun taas osa voi joustaa kulutuksessaan. Joustoa voidaan toteuttaa esimerkiksi ajoittamalla prosesseja, käyttämällä varavoimaa tai investoimalla akkujärjestelmiin.
- Sähkömarkkinat ovat siirtyneet tilanteeseen, jossa sähkön hinta vaihtelee ja näkyvissä ei ole paluuta entiseen tasaisuuteen. Tämä luo kannusteita joustavuudelle ja uudenlaisille ratkaisuille, Kauppi sanoo.
Datakeskukset voivatkin osallistua myös sähkömarkkinoiden reservitoimintaan, johon kannustaa siitä saatavat tulot.
Vauhditusta sähköverkkoinvestoinneille
Lähes yhtä polttava puheenaihe hinnan ohella on ollut sähköverkkojen kapasiteetin riittävyys. Datakeskusten sähköverkon kuormitus riippuu paljon sijainnista. Lähellä tuotantoa sijaitsevat datakeskukset kuormittavat verkkoa eri tavalla kuin alueet, joissa kapasiteetti on rajallisempi.
- Verkkoa kehitetään jatkuvasti uuden kysynnän mukana, ja teollisuuden sekä yhteiskunnan sähköistyminen edellyttää lisää investointeja siirto- ja jakeluverkkoihin.
Datakeskusten kasvu voi toimia myös Suomen talouden piristäjänä.
- Ne voivat tukea investointeja, työllisyyttä ja digitaalista siirtymää aikana, jolloin talouskasvu on ollut hidasta.