Merilevätuotteiden markkinoiden odotetaan kasvavan kymmenkertaisiksi vain muutamassa vuodessa Euroopassa. Tanskassa merileväviljelijä Mads Hecter on yksi alan pioneereista ja odottaa nyt liiketoiminnan läpimurtoa.
Merilevä on ollut pitkään arvostettu raaka-aine Aasian keittiössä – tunnetuimmin sushissa ja muissa japanilaisissa herkuissa – mutta Euroopassa sen käyttö on ollut vähäistä. Tämä on kuitenkin muuttumassa.
Euroopan osuus maailman merilevän kokonaistuotannosta on tällä hetkellä vain pieni murto-osa, joten potentiaali on valtava. Seaweed for Europe -yhteisön arvion mukaan merilevän kysyntä Euroopassa voi kasvaa noin 270 000 tonnista vuonna 2019 kahdeksaan miljoonaan tonniin vuonna 2030, ja markkina-arvo nousta yhdeksään miljardiin euroon. Merileväviljely voisi luoda kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja poistaa Euroopan meristä vuosittain tuhansia tonneja fosforia ja typpeä, vähentää jopa 5,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa sekä vähentää maa-alueiden kuormitusta.
Tanskalainen pioneeri
Yksi muutosta vauhdittavista viljelijöistä on Mads Hecter, Kerteminde Seafarm -yrityksen omistaja Tanskassa. Hän perusti yrityksensä vuonna 2018 ja viljelee merilevää 19 hehtaarin alueella Kertemindenlahdella.
- Kun aloitin, olin ensimmäisten joukossa Tanskassa. Nyt kiinnostus merileväviljelyyn kasvaa, ja uusia yrityksiä on perustettu. Esimerkiksi osa kalastajista haluaa yhdistää kalastuksen ja merileväviljelyn.
Mads Hecter, Kerteminde Seafarm, korjaamassa merileväsatoa.
Ala on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja osa arvoketjusta puuttuu – esimerkiksi Tanskassa ei ole riittäviä tiloja merilevän kuivaamiseen. Toinen merkittävä puute on se, ettei ole riittävästi laitoksia, jotka voivat jalostaa merilevää korkealaatuisiksi yhdisteiksi elintarvikkeisiin, rehuihin, kosmetiikkaan ja biopohjaisiin materiaaleihin. Ilman näitä suuri osa merilevän potentiaalista jää hyödyntämättä. Näiden arvoketjun aukkojen paikkaaminen on tärkeää kestävän liiketoiminnan rakentamiseksi. Lisäksi ala tarvitsee selkeämpää sääntelyä ja sujuvampia lupaprosesseja kasvaakseen.
Merleväviljely on kiistatta hyvä idea. Tämä uusiutuva vesiviljelymuoto ei vaadi makeaa vettä eikä lannoitteita. Lopputuote on ravinteikas ja maukas, ja sitä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin ruoasta biopohjaisiin kemikaaleihin ja lääkkeisiin. Se myös hyödyttää merta, sillä se vähentää meriveden happamoitumista poistamalla hiiltä vedestä sekä vähentää niinikään rehevöitymistä käyttämällä ravinteita. Lisäksi se voi lisätä meren monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön kaloille ja selkärangattomille.
- Uskon, että kestävän merileväliiketoiminnan rakentaminen täällä voi kestää vielä viidestä kymmeneen vuotta, Hecter sanoo. - Lyhyellä aikavälillä en usko, että ihmisravinto on pääasiallinen tuotantosuunta meillä kuten Aasiassa. Ruokailutottumusten muuttaminen ja elintarviketeollisuuden tuotekehitys vie aikaa. Mutta merilevä voi olla raaka-aine lukemattomille muille teollisuudenaloille, ja uskon, että merilevän biotuotantoprosessit ovat avain korkealaatuisten tuotteiden valmistamiseen ja markkinapotentiaalin kasvattamiseen.
Merileväviljelmä tuulipuiston yhteydessä
EU odottaa paljon merileväviljelyltä ja rahoittaa useita hankkeita Horizon Europe -ohjelman kautta. Mads Hecterin Kerteminde Seafarm on mukana WIN@sea-hankkeessa, jossa Århusin yliopisto ja muut toimijat tekevät yhteistyötä Vattenfallin kanssa.
Hecterin mukaan syvemmille vesille siirtymisessä on selkeitä etuja verrattuna nykyisiin mataliin rannikkovesiin:
- Matalissa rannikkovesissä ravinteet ovat pääosin peräisin maalta. Talvella sateet kuljettavat ravinteita mereen ja tukevat merilevän kasvua. Ajan myötä ravinteet kuitenkin hupenevat. Keväällä, kun sateet vähenevät ja auringonvalo lisääntyy, ravinnetaso on liian alhainen, ja kasvu hidastuu tai pysähtyy. Avoimilla vesillä, tuulipuiston sisällä, vedessä on enemmän luonnollisia ravinteita, ja tasot pysyvät vakaampina erityisesti keväällä:
- Tämä tarkoittaa, että voimme pidentää kasvukautta yhdestä kahteen kuukautta. Lisäksi voimme luoda synergioita tekemällä yhteistyötä Vattenfallin huoltoteknikoiden kanssa – he voivat esimerkiksi tarkistaa viljelyrakenteemme samalla, kun käyvät huoltamassa turbiineja. Meillä on yhteinen tavoite kestävän sähkön ja ruoan tuotannossa.
Hollywood tuo merilevän parrasvaloihin
Tänä kesänä Vattenfall nosti tämän tavoitteen ja kunnianhimon mediakeskiöön. Elokuussa käynnistettiin laaja mediakampanja yhdistetyn tuuli- ja merileväviljelyn hyödyistä. Kampanjan keulakuvana on näyttelijä ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Samuel L. Jackson, ja sen toivotaan tuovan kaivattua huomiota sille, mitä mahdollisuuksia avautuisi, jos Euroopan rannikoiden merituulipuistoja hyödynnettäisiin myös merilevän tuotantoon.
- Toivon, että tämä saa ihmiset ymmärtämään merileväviljelyn suuret hyödyt ja mahdollisuudet, ja että se saa teollisuuden kiinnostumaan merilevätuotteista.
Lähde: EDIT - He catches the wind in the seaweed business
WIN@sea-projektista lisää voit lukea täältä.
