Päästökauppa on Euroopan Unionin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkein yksittäinen työkalu. Markkinaehtoisena mekanismina se antaa toimijoille ennustettavuutta ja parantaa EU:n mahdollisuuksia saavuttaa tavoite hiilidioksidipäästöjen merkittävästä vähenemisestä jo vuoteen 2030 mennessä.
Euroopan Unionin 27:n jäsenmaan tavoitteena on olla ilmastoneutraali viimeistään vuonna 2050. Tavoite on osa EU:n pyrkimystä saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen.
Tärkeä työkalu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on EU:n päästöoikeuskauppajärjestelmä (EU ETS). EU ETS on markkinapohjainen työkalu, joka vähentää vähitellen sen piirissä olevien toimialojen hiilidioksidipäästöjä. EU:n päästökaupan alaisia toimialoja ovat tällä hetkellä sähkön ja lämmön tuotanto, energiaintensiiviset teollisuudenalat ja EU:n sisäinen lentoliikenne.
EU:n päästökaupan perusperiaate on yksinkertainen. Jokaista tuotettua hiilidioksiditonnia kohden toimijan tulee hankkia vastaava määrä päästöoikeuksia ja aikanaan luovuttaa ne peruutettaviksi. Jos toimija ei pysty kattamaan aiheuttamiaan päästöjä riittävällä määrällä päästöoikeuksia, on siitä säädetty ankarat rangaistusmaksut. Päästöoikeuksien kulloinenkin hinta määräytyy markkinoilla, joilla hinnan muodostukseen vaikuttavat muun muassa päästöoikeuksien kysyntä ja tarjonta sekä vaihtoehtoisten päästöjen vähennystoimenpiteiden laskennalliset kustannukset.
Toimijat voivat käydä kauppaa fyysisillä päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla. Kauppaa käydään joka päivä muun muassa Leipzigissa toimivassa European Energy Exchange -pörssissä.
Viimeisen vuoden aikana päästöoikeuden hinta on noussut voimakkaasti. EU:n tiukentuneiden ilmastotavoitteiden myötä markkinatoimijat uskovat, että päästöoikeuksilla tulee jatkossa olemaan entistä suurempi kysyntä. Kuluvan vuoden toukokuun ensimmäisellä viikolla päästöoikeuden hinta nousi ensimmäistä kertaa yli 50 euroon tonnilta.
Vattenfallin Hampurissa toimivan Trading-yksikön hyödykekaupankäynnistä vastaava johtaja Nanne Visser't Hooft toteaa, että järjestelmällä on vaikutusta.
– Aikaisemmin hiilivoimalat toimivat jatkuvasti, kun taas muut tarpeet katettiin kaasuvoimaloilla. EU ETS:n käyttöönoton jälkeen on ollut edullisempaa käyttää muita energialähteitä tai etsiä muita vaihtoehtoja. EU ETS:n ansiosta olemme havainneet, että monet toimijat eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla ovat päättäneet siirtyä hiilestä kaasuun viime vuosina.
Päästöoikeuden hinta on tasapainoilua markkinalla
Noin 45 prosenttia EU-maiden kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin EU ETS:n alaisilta toimialoilta. Joitakin vuosia sitten EU:n päästökauppaa kritisoitiin voimakkaasti. Vuoteen 2017 mennessä päästöoikeuksien hinta oli pitkään ollut hieman yli 5 euroa tonnilta, mikä oli yrityksille heikko kannuste investoida kestäviin tuotantomenetelmiin.
- Oikean hintatason löytäminen markkinalla vaatii tasapainoilua. 5 euroa oli liian vähän, mutta herää kysymys, onko tämänhetkinen 50 euron taso liian korkea, Nanne Visser't Hooft sanoo.
– Korkeasta hinnasta on haittaa. Jos hinnat nousevat edelleen nopeasti, joillakin yrityksillä voi olla ongelmia, koska ne eivät enää selviä kustannuksista. Ihanteellisessa tapauksessa hinnat nousisivat hitaasti, jotta yritykset saisivat aikaa perehtyä siihen, miten he voisivat sijoittaa kestävään kehitykseen kannattavalla tavalla. Se on jatkuvaa tasapainoilua.
Energiasektori on edennyt suhteellisen pitkälle pyrkiessään vähentämään tuotannon hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2019 energiasektorin päästöt vähenivät lähes 15 prosenttia, kun hiiltä korvattiin uusiutuvilla energiamuodoilla ja maakaasulla sähköntuotannossa. Teollisuuden päästöt laskivat vastaavana vuonna vajaat 2 prosenttia.
55 % vähemmän kasvihuonekaasuja vuoteen 2030 mennessä
Tällä hetkellä EU:ssa käydään neuvotteluja muun muassa päästöoikeuksien vähennyskertoimen kasvattamisesta. Vuoteen 2030 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 vertailutasoon nähden. Vattenfallin näkemyksen mukaan lähitulevaisuudessa johdonmukaisesti tehdyt vähennykset olisivat tehokkaampia kuin myöhemmin tapahtuvat mahdolliset suuremmat vähennykset.
– Meillä on vain kahdeksan ja puoli vuotta aikaa saavuttaa EU:n uudet hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet. Vähennyskertoimen kasvattaminen on ehdottoman välttämätöntä, mutta haluamme myös korostaa, että se on tehtävä mahdollisimman pian, sanoo Erik Filipsson, Vattenfall Public & Regulatory Affairs EU:n poliittinen neuvonantaja.
Todennäköisesti kestää vuoteen 2023 saakka, ennen kuin EU-neuvottelut on saatu päätökseen. Silloin uuden lineaarisen vähennyskertoimen pitäisi olla jo valmis, sanoo Vattenfallin hiilidioksidipäästöjen vähentämispolitiikan asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat sekä Nanne Visser't Hooft että Erik Filipsson. Ryhmän mielestä vuodesta 2026 lähtien käyttöön otettava suurempi vähennyskerroin voisi aiheuttaa haittoja monille yrityksille. Liian suuri osa vähennyksestä lykätään tällöin vuosikymmenen loppuun.
– Tähtäämme yksinkertaisesti ennustettavuuteen, eteenpäin suuntautuvaan ja tasapainoiseen laskuun sekä useampiin varhaisiin panostuksiin, Erik Filipsson.
