Energiatehokkuuden parantaminen tuo säästöä yritysten kustannuksiin ja vahvistaa kannattavuutta. Energiatehokkuussopimusten uusi kausi kannustaa yrityksiä ja julkisia toimijoita tehostamaan energiankäyttöään.
Suomessa on käynnistynyt kolme uutta energiatehokkuussopimusta elinkeinoelämälle, kiinteistöalalle ja julkiselle sektorille. Sopimukset ovat keskeinen osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa sekä tärkein keino toteuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin
velvoitteita ilman velvoittavaa lainsäädäntöä.
– Vapaaehtoinen toimintatapa antaa enemmän liikkumavaraa ja mahdollistaa toimet siellä, missä ne ovat järkevimpiä, kertoo Energiateollisuus ry:n energiajärjestelmän asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Tavoitteena jatkuva parantaminen
Sopimuksiin liittyvät yritykset ja julkiset toimijat asettavat energiatehokkuustavoitteet vuosille 2026–2035. Tavoitteena on 10 prosentin energiatehostaminen vuoteen 2035 mennessä ja 6 prosentin välitavoite vuodelle 2030 suhteessa liittymishetken normaaliin energiankäyttöön.
Liittyjät sitoutuvat energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi osana energianhallintajärjestelmiä tai muuta suunnitelmallista toimintaa. Lisäksi liittyjiä kannustetaan huomioimaan energiatehokkuus hankinnoissa, hyödyntämään uutta teknologiaa ja lisäämään kulutusjoustoa.
– Suuria muutoksia verrattuna aiempaan sopimuskauteen ei ole, mutta energiatehokkuuslainsäädännön uudistukset näkyvät esimerkiksi energiakatselmuksissa ja energianhallintajärjestelmissä, joihin entistä useampi yritys on velvoitettu, kertoo Suur-Uski.
Raportointi osoittaa vaikuttavuuden
Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Raportoinnin avulla seurataan Suomessa toteutuneita energiansäästötoimia ja niiden vaikuttavuutta sekä osoitetaan EU:lle saavutettu energiansäästö.
Edellisellä sopimuskaudella mukana oli lähes 60 prosenttia Suomen kokonaisenergiankäytöstä. Sopimuksiin sitoutui noin 780 yritystä, 7 600 toimipaikkaa sekä yli 160 kuntaa ja kuntayhtymää. Sopimuksiin ovat perinteisesti liittyneet erityisesti suuret toimijat, mutta mukana on myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä.
– Suuret yritykset ovat tehneet helpoimmat energiatehokkuustoimet jo vuosia sitten, joten nyt tehokkuuden parantaminen on isojen investointien takana. Pieniä yrityksiä on ollut mukana sopimuksissa vähemmän, joten sieltä saralta löytyy edelleen melko helposti toteutettavia toimia, joita ei ole vielä tehty, Suur-Uski sanoo.
Monille pienille yrityksille suurin kynnys on lisätyö ja raportointi.
Energiatehokkuustoimien dokumentointi ja säästöjen laskenta vievät aikaa, vaikka samalla yrityksen osaaminen ja ymmärrys energiankäytöstä kasvavat. Pienillä yrityksillä resurssit ovat usein rajalliset, ja energiatehokkuustyö voi vaatia ulkopuolista apua, kertoo Suur-Uski.
Energia-alalla aiemmat erilliset sopimukset on nyt yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on ollut erityisesti konsernitason liittyminen ja laaja kattavuus tuotannossa sekä jakelussa. Energia-alalla raportointia velvoitetaan muutenkin.
– Suurin osa energian tuotannosta, siirrosta ja jakelusta on jo mukana. Jos kaikki energia-alan toimijat olisivat mukana, säästöjä saataisiin väistämättä enemmän. Sopimusten ulkopuolella tehtävät toimet eivät näy laskelmissa, Suur-Uski toteaa ja lisää:
– Iso virta koostuu pienistä puroista. Tämän vuoksi jokainen energiatehokkuusteko on tärkeä ja pieneltäkin tuntuvia tekoja kannattaa tehdä ja raportoida.
Lähde: Motiva Oy
Oletko jo tutustunut oppaaseemme?
Lataa se tästä.
