Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten mittaaminen ei ole yhtä helppoa kuin hiilijalanjäljen mittaaminen. Vattenfall on käyttänyt tähän jo varhain elinkaarianalyyseihin liittyviä menetelmiä, ja on nyt mukana uusien työkalujen kehittämisessä.
Luonnon monimuotoisuuteen liittyy monia uusia vaatimuksia, jotka tulevat vaikuttamaan elinkeinoelämään.
Ilmastokysymys on jo pitkään ollut keskeisessä asemassa maailmanlaajuisella tasolla. Viime aikoina kiinnostus on kuitenkin kasvanut ja laajentanut näkökulmaa kattamaan myös muita tärkeitä ympäristökysymyksiä, kuten luonnon monimuotoisuuden ja veden kulutuksen.
Tästä ovat esimerkkinä monet uudet lait, tavoitteet ja ohjeet – esimerkiksi EU:n taksonomia, jonka luokittelujärjestelmä auttaa sijoittajia vertailemaan kestävän kehityksen mukaisia sijoituksia. Toinen esimerkki on uusi Science Based Targets for Nature (SBTN) -standardi. Se auttaa yrityksiä asettamaan luontoa koskevia tavoitteita niin, että ne ovat tutkimuksen mukaisia ja kolmansien osapuolten hyväksymiä.
– Luonnon monimuotoisuuteen liittyy monia uusia vaatimuksia, jotka tulevat vaikuttamaan elinkeinoelämään. Omalta osaltamme olemme jo huomanneet, että saamme entistä enemmän kysymyksiä koskien luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteitamme sekä tutkimusta ja toimenpiteitä, joita teemme tällä alueella, kertoo Josefin Blanck, Vattenfallin strateginen ympäristöneuvoja.
Hänen mukaansa ilmastokysymyksen ja luonnon monimuotoisuuden välillä on läheinen yhteys.
– Ilmastonmuutos on yksi eniten luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Yhteys on olemassa kuitenkin myös toiseen suuntaan. Luonnon monimuotoisuus auttaa luomaan vakaita ja toimivia ekosysteemejä, jotka puolestaan auttavat esimerkiksi puhdistamaan vettä ja säätelemään ilmastoa, Josefin Blanck sanoo.
Uusia mittausmenetelmiä
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi on tiedettävä, miten erilainen toiminta vaikuttaa siihen. Tätä varten tarvitaan menetelmiä erityyppisten vaikutusten mittaamiseen. Siihen liittyen on käynnissä useita hankkeita, joiden tavoitteena on löytää uusia tapoja edetä. Vattenfallin osalta kyse on sekä yrityksen koko ympäristöjalanjäljen mittaamisesta koko arvoketjussa että luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten mittaamisesta yksittäisissä hankkeissa.
– Viime vuonna olimme ensimmäinen ruotsalainen yritys, joka on sitoutunut Science Based Targets for Nature -ohjelmaan. Osana tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamista olemme analysoineet ja kvantifioineet ympäristöjalanjälkemme konsernitasolla Global Biodiversity Score (GBS) -työkalun avulla. GBS on useiden kansainvälisten yritysten ja rahoituslaitosten yhdessä kehittämä tieteellinen työkalu, Josefin Blanck kertoo.
Tavoitteena on luoda standardoitu menetelmä luonnon monimuotoisuuden arviointiin maankäytön muuttuessa.
Vattenfall on myös mukana kehittämässä uutta luonnon monimuotoisuuden mittausmenetelmää Ruotsissa.
– Nimellä Changing Land use Impact on Biodiversity eli CLImB tunnettu hanke on laaja Vinnovan osittain rahoittama yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on laatia standardoitu menetelmä luonnon monimuotoisuuden arviointiin maankäytön muuttuessa.
5 hyvää syytä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen:
- Eettiset syyt
- Ekologiset syyt
- Materiaaliset ja taloudelliset syyt
- Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset syyt
- Terveyteen liittyvät syyt
Arvokkaat voimajohtoalueet
Vaikka mittaukset ovatkin tärkeitä, kaikki Vattenfallin päivittäin toteuttamat konkreettiset toimet, hankkeet ja tutkimus ovat merkittävimpiä tekijöitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Kyseessä voi olla esimerkiksi tutkimushanke, jossa selvitetään, miten lintujen törmäykset voidaan välttää ja miten tuulivoimapuistoja voidaan rakentaa alueille, joilla elää esimerkiksi metsoja. Vesivoiman osalta kyse voi olla turbiinien sammuttamisesta ajankohtana, jolloin tietyt kalalajit vaeltavat, kalaportaiden rakentamisesta helpottamaan vaellusta tai niin kutsuttujen kuplaverhojen ja joustavien verkkojen käyttämisestä, jotta vältetään kulkuväylät turbiinien vierestä.
Kaiken kaikkiaan kyse on 1 800 kilometristä voimajohtoalueita, joilla on korkeat luonnonarvot.
– Yrityksen kaikissa osissa on käynnissä monia erilaisia luonnon monimuotoisuutta koskevia hankkeita. Eräs esimerkki on pitkäjänteinen työmme luonnonarvojen lisäämiseksi johtokaduillamme. Olemme muun muassa kartoittaneet koko alueellisen johtoverkoston selvittääksemme, missä harvinaisia ja suojeltuja lajeja esiintyy. Kaiken kaikkiaan kyse on 1 800 kilometristä voimajohtoalueita, joilla on korkeat luonnonarvot. Toteutamme niillä nyt asteittain erilaisia toimenpiteitä eri lajien elinolosuhteiden vahvistamiseksi entisestään, Josefin Blanck kertoo.
Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on voimajohtoalueilla jatkuvasti raivattavan alueen leventäminen. Raivaus tekee alueesta suotuisan ajan myötä umpeen kasvaneilla niitty- ja laidunmailla eläneille lajeille.
– Yksi esimerkki täällä viihtyvästä uhanalaisesta lajista on punakeltaverkkoperhonen, mutta se koskee myös monia kukkia ja muita kasveja. Kun avoimet maisemat ovat kadonneet, voimajohtoalueista on tullut sellainen alue, jolla nämä lajit viihtyvät. Luonnon monimuotoisuuden vaalimisessa on osittain kyse siitä, että varmistamme meille ihmisille elintärkeiden ekosysteemipalveluiden saatavuuden, mutta myös siitä, että meillä on yhteinen vastuu suojella lajeja häviämiseltä niiden itseisarvon vuoksi, Josefin Blanck toteaa.
Luonnon monimuotoisuuden eri tasoja:
- Geenitaso: Vaihtelu lajin sisällä.
- Lajitaso: Eri lajien säilyminen.
- Biotooppitaso: Keskittyy erilaisiin biotooppeihin, kuten kosteikkoihin, niittyihin ja jalopuulehtimetsiin.
- Maisemataso: Luonnon monimuotoisuus esimerkiksi kulttuuriympäristöön ja virkistysarvoihin liittyen.
- Prosessitaso: Voidaan osittain rinnastaa niin kutsuttuihin ekosysteemipalveluihin.
Lähde: Centrum för biologisk mångfald (CBM) – Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (Sveriges lantbruksuniversitet) ja Uppsalan yliopisto.
Haluatko tietää lisää Vattenfallin hankkeista biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi? Lataa englanninkielinen esite tästä.
