Kun ollaan myrskyn silmässä, painopiste on luonnollisesti lyhyen aikavälin toimenpiteissä. Mutta mikä vaikutus koronaepidemialla on ilmastoon – ja mitä tapahtuu vastuullisuuskysymyksille kriisin ollessa ohi?
Huhtikuun alussa ilmoitettiin, että YK:n ilmastoaiheinen huippukokous COP26 on siirretty pidettäväksi myöhempänä ajankohtana. Kokouksen oli määrä olla Glasgow’ssa tämän vuoden marraskuussa. Ajatuksena oli, että kaikki osallistujamaat olisivat tuoneet mukanaan kunnianhimoisen ilmastosuunnitelman pohjautuen Pariisin sopimukseen vuonna 2015. Kukaan ei tiedä, kuinka globaaleille ilmastoaloitteille käy nyt, kun huippukokous todennäköisesti ei toteudu vuonna 2020.
Suomessa asiaan on ottanut kantaa Energiateollisuus. – Meillä on kaksi kriisiä, korona ja ilmasto, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. – Ilmastokriisi on näistä vakavampi, eikä se mene muutamassa kuukaudessa tai vuodessa ohi. Korona on hyvin vakava välitön uhka osalle väestöä, ja siihen on luonnollisesti reagoitava. Mutta ilmastokriisi kohdistuu koko planeettaan, ja elinmahdollisuuksiimme sillä pitkällä aikavälillä, Leskelä toteaa.
Koronakriisi ei uhkaa energiajärjestelmää eikä energian toimitusvarmuutta Suomessa, ja energiajärjestelmä on varautunut erilaisiin poikkeustilanteisiin. Monet energiayhtiöt saattavat kohdata taloudellisia haasteita, mutta monella muulla alalla tilanne on paljon vaikeampi.
Suomessa hallitus on ainakin tässä vaiheessa ilmoittanut, ettei hallitus tingi kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan koronaviruksen vuoksi. Hallitus on todennut sisäministerinsä johdolla, että Suomen tavoite on edelleen olla hiilineutraali vuonna 2035.
Pandemiasta voi tulla herättäjä
Maailmalta kantautuu toisaalta myös havaintoja siitä, että koronakriisillä voi olla myönteinen vaikutus ilmasto- ja vastuullisuustyöhön. Nasdaqin mukaan kestävän kehityksen rahastot, niin sanotut ESG-rahastot, ovat menettäneet arvostaan vähemmän kuin S&P 500 -listatut yhdysvaltalaiset suuryritykset. Sen lisäksi vastuullisten investointien odotetaan lisääntyvän voimakkaasti koronakriisin jälkeen.
Ilmanlaadun puhdistuminen ensin Kiinan miljoonakaupungeissa ja sitten Pohjois-Italiassa on tosiasia, joka on seurausta koronakriisin aiheuttamasta poikkeustilanteesta maailmalla. Myös Suomessa liikennemäärien väheneminen on parantanut kaupunkien ilmanlaatua.
Pandemia osoitti kertaheitolla yhteiskuntamme haavoittuvuuden. Se saattaa myös toimia herättäjänä ja kääntää taistelun ilmaston hyväksi.
