Ilmastotavoitteet, ilmastoneutraali sähkö ja oma sähköntuotanto. Yrityksillä on monia tapoja varmistaa kestävä energiankäyttö, minkä lisäksi energiatehokkuus tuo niille monia hyötyjä.
Energiansäästö vaikuttaa yhteiskunnan kestävään kehitykseen ja voi tuoda myös merkittävää taloudellista hyötyä. Alhaisemmat energiakustannukset, tyytyväisemmät asiakkaat ja työntekijät - ja parempi kannattavuus ovat muutamia esimerkkejä. Kiinnostus yritysten keskuudessa on kasvamassa. Näin kertoo Sofia Öberg, konsulttiyritys Tricorona Climate Partnerin ilmastoanalyytikko, joka auttaa yrityksiä vähentämään ilmastovaikutustaan.
Yrityksillä on tärkeä rooli ja merkittävät vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
- Niin sijoittajat kuin myös asiakkaat painostavat yrityksiä muuttamaan toimintaansa kestävämmäksi. Yrityksen kannattavuuden kannalta se on kilpailuetu, mutta se houkuttelee myös osaavia työntekijöitä.
Yrityksillä on tärkeä rooli ja merkittävät vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
- Päätöksentekoreitit ovat usein lyhyempiä, minkä lisäksi yritykset voivat vaikuttaa niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella esimerkiksi vaatimalla tavarantoimittajia käyttämään ilmastoneutraalia sähköä, Sofia Öberg sanoo.
Selkeä kuva päästöistä
Miten sitten yritys voi tulla energiatehokkaaksi? Hyvä ensimmäinen askel on mitata yrityksen ilmastovaikutukset.
- Se selventää, mitkä ovat yrityksen suuret päästölähteet ja millä toimilla yritys voi niihin vaikuttaa, Sofia Öberg sanoo.
Ilmastolaskelmat perustuvat niin sanottuun GHG-protokollaan (Greenhouse Gas Protocol), joka on kansainvälisesti käytetty alan standardi kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseen ja raportoimiseen. Protokollassa päästöt jaotellaan kolmeen laajuusalaan (scope). Scope 1 mittaa päästöt, jotka syntyvät yrityksen omasta toiminnasta, esimerkiksi yrityksen omistamista ajoneuvoista. Scope 2 mittaa epäsuorat päästöt ostetusta energiasta, eli sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen kulutuksesta. Scope 3 mittaa kaikki yritystoiminnasta syntyvät epäsuorat päästöt, kuten materiaalien kulutuksen, työntekijöiden työmatkat, liikematkat, laitteiden tuotannon sekä myytyjen tuotteiden käsittelyn, käytön ja loppukäsittelyn.
Kun kartoitus on tehty, yrityksellä on hyvä kuva siitä, missä päästöt syntyvät. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostaminen omassa toiminnassa sekä vaatimus tavarantoimittajille siirtyä uusiutuviin energialähteisiin ovat tärkeitä askeleita, joilla yritys muuttuu energiatehokkaammaksi. Entistä useammat yritykset panostavat myös omaan sähköntuotantoon esimerkiksi aurinkopaneelien avulla. Oma energiantuotanto vähentää yrityksen tarvetta ostaa sähköä ja edistää siirtymistä uusiutuvaan sähköntuotantoon. Tämän lisäksi yritys voi myydä ylijäämäsähköä, jolloin sähköntuotannosta voi tulla kannattava investointi.
On siis monia tapoja, joilla yritys voi tulla energiatehokkaammaksi. Mutta mitä tavoitteita yrityksen pitäisi tällöin asettaa? Yksi keino ilmastotyön tukemiseksi on asettaa päästövähennystavoitteet Science Based Targets Initiativen SBTi:n mukaan. SBTi on YK:n Global Compact -aloitteen, Maailman luonnonsäätiön (WWF), kansainvälisen luonnonvarainstituutin WRI:n ja Carbon Disclosure Project -järjestön yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena on auttaa yrityksiä asettamaan tieteelliseen laskentamenetelmään perustuvat päästövähennystavoitteet niin, että ne ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Vattenfall on yksi niistä yrityksistä, jotka ovat saaneet SBTi-ohjelman vahvistuksen.
Näin Science Based Target (SBT) -tavoite asetetaan:
• Yritykset, jotka ilmoittavat sitoutuvansa SBT-tavoitteeseen lisätään SBTi:n sitoutuneiden yritysten listalle. Sen jälkeen yrityksellä on 24 kuukautta aikaa kehittää ja asettaa SBT-tavoitteensa.
• Seuraava vaihe on asettaa tavoitetaso 1,5 celsiusasteeseen tai selvästi alle 2 asteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti.
• Laaditaan ns. perusvuosilaskenta, jonka perusteella yrityksen päästötavoitteet asetetaan. Perusvuosi lasketaan GHG-protokollan mukaan. SBTi-ohjelman vahvistuksen edellytyksenä, että laskennassa ovat mukana Scope 1- ja 2 -päästöt. Jos Scope 3 -päästöt ovat 40 prosenttia yrityksen kokonaispäästöjä korkeammat, Scope 3:lle on asetettava tavoite, joka sisältää vähintään kaksi kolmasosaa päästöistä.
SBTi-vahvistuksen saaminen vaatii paljon sitoutumista ja aikaa, mutta se voi toimia yrityksen ilmastotyön ja ilmastomuutoksen mittarina.
- Monet yritykset julkaisevat SBT-tavoitteensa kestävyysraporteissaan ja vuosikertomuksessaan. Se on hyvä tapa osoittaa, että yritys on mukana tekemässä omaa osuuttaan ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, Sofia Öberg sanoo.