Julkaistu: 2020-06-07 Päivitetty: 2023-12-14 kl. 09:52
Kuinka saavuttaa fossiilivapaus ja kuinka paljon aikaa on käytettävissä? Moni on sitä mieltä, että olemme juuttuneet vanhoihin tapoihin ja vanhaan infrastruktuuriin; uudistuksia on saatava aikaan ja nopeasti. Kasvihuonekaasupäästöt on saatava kuriin.
Tällä hetkellä todennäköinen ennuste on, että 100-prosenttinen fossiilittomuus on mahdollista saavuttaa yhden sukupolven kuluessa.
Suomen hallituksen tavoitteena on vähentää vuoteen 2030 mennessä ilmastopäästöjä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2035 mennessä Suomessa päästöt eivät saa ylittää sitä määrää, jonka metsät pystyvät sitomaan. Silloin Suomen pitäisi olla hiilineutraali. Euroopan maista useimmat tavoittelevat hiilineutraaliutta vasta vuoteen 2050 mennessä.
Viime aikoina paljon keskustelua on ollut metsien hiilinielujen riittävyydestä, ja on mahdollista, että hiilinielut ovat oletettua pienemmät. Siten päästöleikkauksia pitää hakea entistä enemmän liikenteen sähköistämisestä ja turvetuotannon alasajosta. Ne eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan hallituksen on haettava tavoitetta varten vielä uusia keinoja esimerkiksi teollisuudesta ja maataloudesta.
Hallitus pyrkii tekemään Suomesta maailman ensimmäisen fossiilivapaan hyvinvointiyhteiskunnan, mikä edellyttää uusiutuvan sähköntuotannon merkittävää lisäämistä. Tuulivoiman osuutta Suomen energiatuotannosta kasvatetaan. Kivihiilen energiakäyttö päättyy jo tehtyjen päätösten myötä viimeistään toukokuussa vuonna 2029.
Osana kestävän kehityksen verosiirtymää hallitus toteuttaa energiaverotuksen kokonaisuudistuksen. Uudistus yhdessä päästökaupan kanssa tukee johdonmukaisesti etenemistä hiilineutraaliin kiertotalouteen.
Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan lisäpanostuksia erityisesti biotalouden, kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen, energiatehokkuuden, energian varastointiratkaisujen ja hiilen talteenoton ja hyödyntämisen kehittämiseksi ja markkinoille saattamiseksi sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Saavuttaaksemme tavoitteen ilmastoneutraaliudesta ja 100-prosenttisesta fossiilivapaudesta yhden sukupolven kuluessa, eli vuoteen 2035 mennessä, kaikkien yhteiskunnan osien on uudistuttava.
Joillakin yhteiskunnan sektoreilla päästöt ovat kuitenkin suurempia, joten jos näissä osissa saadaan aikaan tuloksia, se merkitsee todellista harppausta kohti tavoitteiden saavuttamista.
Luvut kertovat Suomesta seuraavaa: Tilastokeskuksen mukaan Suomen vuoden 2018 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaava määrä. Ilmastoloikka ei mennyt eteenpäin, sillä päästöt kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Energiasektorin päästöt kasvoivat viime vuonna kolme prosenttia, päästöjen kasvuun vaikutti eniten turpeen ja maakaasun kulutuksen kasvu. Maatalouden päästöt laskivat kolme prosenttia, kun taas teollisuuden prosessien ja tuotteiden käytön päästöt pysyivät edellisvuoden tasolla. Liikenteen päästöt kasvoivat kaksi prosenttia.
Tutkimus - ja kehitystyötä tehdään teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Avain on sähköistäminen.
Terästeollisuudessa pyritään pääsemään eroon hiilestä raaka-aineena ja käyttämään sen sijaan vetykaasua. Vetykaasua saadaan hajottamalla vettä elektrolyysin avulla – käytettävä sähkö puolestaan on niin sanottua "ilmastoneutraalia sähköä"(linkki artikkeliin ilmastoneutraali sähkö).
Jalostusteollisuudessa tehdään vastaava ratkaisu teräksenvalmistuksessa, eli hiili korvataan raaka-aineena vetykaasulla, jonka valmistuksessa käytetään ilmastoneutraalia sähköä.
Betoninvalmistuksessa testataan käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamista sähköistämisellä – ja tässäkin ilmastoneutraalilla sähköllä.
Toinen suuri päästöjen aiheuttaja – kuljetusala – vähentää myös päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Vastaus on tässäkin selvä – ilmastoneutraalilla sähköllä ladattavat sähköajoneuvot.
Kaikki energiantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon. Osittainen ratkaisu on yllä olevan esimerkin mukaan sähköistäminen käyttäen ilmastoneutraalia sähköä. Tämän lisäksi on joitain toimenpiteitä, joita yrityksen on tehtävä ensin, ennen kuin se voi ottaa askeleen kohti sähköistämistä tai ilmastokompensaatiota. Olisi hyvä seurata esimerkiksi omaa sähkön kokonaiskulutusta ja sitä, että on todella tehnyt kaiken mahdollisen ensin energiankäytön tehostamiseksi ja oman ilmastojalanjäljen minimoimiseksi.
Kaikki energiantuotanto vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon. Osittainen ratkaisu on yllä olevan esimerkin mukaan sähköistäminen käyttäen ilmastoneutraalia sähköä. Tämän lisäksi on joitain toimenpiteitä, joita yrityksen on tehtävä ensin, ennen kuin se voi ottaa askeleen kohti sähköistämistä tai ilmastokompensaatiota. Olisi hyvä seurata esimerkiksi omaa sähkön kokonaiskulutusta ja sitä, että on todella tehnyt kaiken mahdollisen ensin energiankäytön tehostamiseksi ja oman ilmastojalanjäljen minimoimiseksi. Siitä mistä on kyse, voit lukea lisää täältä.
Jotta tavoite fossiilittomasta yhteiskunnasta vuoteen 2035 mennessä saavutetaan, vaaditaan neljä keskeistä elementtiä:
